• Henkilöt

    Jokivirta, Paavo

    Kaustisen Pohjan-Veikkojen historiassa Paavo Jokivirta (1905- 1963) on kiistämättä henkilö, jonka saavutuksiin ja persoonaan liittyy hyvällä syyllä sana legendaarinen. Eräänlainen myyttinen juoksijahahmo mustine housuineen ja valkeine paitoineen juoksi Kaustisen Suomen urheilun kartalle ja vei perässään myös muut hienot mailerit 1930-luvulla. Jokivirta asui Viiperillä ja muutti sodan jälkeen Haapajärvelle. Ehkäpä siksi hän jäi tavalliselle kaustislaiselle hieman vieraaksi. On siksi syytä avata enemmän tämän hienon urheilijan persoonaa, harjoittelua, saavutuksia ja perhetaustojakin. Paavo Jokivirta syntyi läntisellä Uudellamaalla Pohjan pitäjässä 6. pnä marraskuuta 1905. Hänen isänsä oli Turun lähellä Marian pitäjässä syntynyt peltiseppä Ernst Victor Josefson ja äitinsä kaustislainen Sandra Granholm (entinen Löfbacka). Selvittääksemme,…

  • Henkilöt

    Kattilakoski, Matti

    Kaustisen Pohjan-Veikkojen viime vuosisadan parhaaksi urheilijaksi valittiin taannoin seuran nettiäänestyksessä suunnistaja Matti Kattilakoski (s. 1945). Hänen saavutuksensa luettelo on suorastaan hengästyttävän pitkä. Matti on suunnistanut noin 60 vuotta, mihin ovat tietenkin syinä luja terveys, terveet elintavat sekä lajin suoma mahdollisuus mitata kuntoaan ja taitoaan iästä riippumatta. Matti Kattilakoski on vaatimattomuuden perikuva, jonka hiljainen olemus harvoin paljastaa, mitä mies on kilpailuissa kokenut. Kaustisen Pohjan-Veikot on saanut oppia luottamaan siihen, että Matti tekee parhaansa, on sitten kyse Jukolan Viestin ankkuriosuudesta tai yksilömatkojen maailmanmestaruuskilpailusta. Lähipiiri tietää Matin voimavarat ja vahvuudet. Matti Kattilakosken ominaisuuksista paras on ollut kautta uran hänen rautainen kuntonsa. Hän oli…

  • Järjestöt, yhteisöt ja yritykset

    Kaustisen Pohjan-Veikot

    Aika kypsyy oman seuran perustamiseen Kaustisen Pohjan-Veikot perustettiin 1914 Otto Känsälä (s. 1889) oli nuorisoseuran puuhamiehenä ja uuden talon rakennushankkeen vetäjänä mukana myös Kaustisen nuorisoseuran ensimmäisissä, omissa jäsentenvälisissä hiihdoissa, jotka pantiin toimeen Virkkalan suvannolla 1910. ”Pantaisiinko toimeen kilpahiihto ja onko se hyödyllistä ja minkälaisia palkintoja jaetaan?”, Otto Känsälä oli kysynyt nuorisoseuran johtokunnassa. Otto sai ehdotuksensa läpi. Kilpailun voitti Julius Juoperi, toinen oli Julius Järvilä, mutta Otto Känsälä olikin sitten kolmas yhteensä 11 kilpailijan hiihdossa. Hupaisa merkintä iltamien ohjelmasta löytyy Kokkola-lehdestä: ”Esitettiin näytelmä Langaton telefooni.” Nuorisoseurassa alettiin nyt (14.1.1910) puhua avoimesti omasta urheiluseurasta. ”Syntyi vilkas keskustelu ja eräs puhuja ehdotti, että…

  • Henkilöt

    Saarikettu, Olavi

    Kesti aika pitkään, ennen kuin KP-V sai kestävyysjuoksuunsa manttelinperijän Paavo Jokivirralle ja kumppaneille. Vuonna 1961 nähtiin usein Kaustisen ja Teerijärven maanteillä kuitenkin pienehkö, tavattoman keveällä askeleella juokseva nuori mies. Hän oli Olavi Saarikerttu (s. 1939), joka oli saanut harjoitteluunsa kipinän Seppo Savolaisen kannustuksesta ja huomattuaan, että menestystä oli tullut etenkin hiihdossa. Olavi Saarikettu on kymmenlapsisen perheen vanhin. Elämä ei ollut helppoa siihen aikaan, mutta sitkeä Olavi lähti päättäväisesti kuromaan eroa maamme kestävyysjuoksun kärkeen. Elämänsä parhaana juoksuna Olavi Saarikettu pitää Lahdessa juostua 5000 m:n aikaansa 14.52,6 Paavo Pystysen ja Eino Vallen vanavedessä 1963. Olavi muistaa valmennuspäällikkö Armas Valsteen sanoneen, että ”kyllä…

  • Henkilöt

    Wirkkala, Ilmari

    Taiteilija Ilmari Wirkkalan elämä (6.10.1890-10.12.1973) oli monipuolisuudessaan hengästyttävä. Hän syntyi Kaustisella kraatari Juho Wirkkalan ja tämän toisen puolison Anna-Liisa (o.s. Kentala) vanhimpana poikana. Varhaiskypsä nuorukainen oli jo teinipoikana lausumassa omia runojaan nuorisoseurojen kesätapahtumissa. Rohkeasti hän tarttui siveltimeen maalatakseen oman kotikuntansa Kaustisen nuorisoseurantalon seinämaalauksia kalevalaiseen henkeen. Tämä kolmiosainen triptyykki on nähtävissä Kansantaiteenkeskuksen aulassa. Valmistuttuaan taidekoulusta Helsingistä Wirkkala viehättyi kivenveistosta ja päästyään muotoilemaan Emil Wikströmin kivimiehiä Helsingin rautatieasemalla. Kutsu hankolaisen Granit Oy:n taiteelliseksi johtajaksi vei Wirkkalan lounaisrannikoille, meren tuntumaan. Vapaussodan mainingeissa Wirkkalasta tuli myös sankaripatsaiden tekijä. Hangossa hän perusti perheen Selma Vanhatalon kanssa. Lapsista Tapio Wirkkala syntyi 1915, Tauno 1917 ja Helena…