Puumalan Lautamiehentalon vaiheita Käsissäni on Museoviraston Yrjö Laine-Juvan laatima asemapiirros Puumalan kylän talorivistöstä. Vuonna 1932 laaditusta piirroksesta lasken seitsemän taloa, joista varsinaisesti viisi on rakennettuina riviin 5-10 metrin etäisyyksillä. Kaksi muuta sijoittuvat alku- ja loppupäähän ja talojen julkisivut ovat suunnattuina yhteisen pihan suuntaan. Jokaisella talolla on ryhmä ulkorakennuksia nekin rivimäisesti sijoitettuna. Talojen ja ulkorakennusten välissä on parikymmenmetrinen piha-alue, eli kaustislaisittain kartano. Sitten on ulkorakennusten väleissä risteileviä teitä. Saunoja on viisi, eli aivan joka talossa ei ollut omaa saunaa. Vinttikaivoja näyttää olleen neljä ja ne sijoitettuina saunojen lähistölle. Talot tunnistettiin omistajiensa nimistä. Kirkonkylän puolelta ensimmäisenä oli Oskari Puumalan talo, jonka pitkä…
-
-
-
Kaustisen urheiluseurakokouksen Pöytäkirja tehty 1 päivä helmik 1914 1 p Kokoukseen ensinnäkin valittiin väliaikainen puheen johtaja. Rikati Huntus ehdotti Otto Känsälää joka hyväksyttiin. 2p Valittiin johtokunta, johon kuuluu henkilöt Otto Känsälä, Oiva Känsälä, Yrjö Puumala, Nestori Kainu, Emma Wirkkala, Elina Warila ja Lempi Järvilä. 3p Johtokuntaan valittiin varsinainen puheenjohtaja Otto Känsälä, Kirjuriksi Lempi Järvilä, Rahaston hoitajaksi Nestori Kainu. 4p Päätettiin koota Urheiluseuran jäsenmaksu samassa kokouksessa 25 p. 5p Koetettiin hankkia sievä nimi Urheilu seuralle. Oiva Känsälä ehdotti nimen Pohjanveikot, joka myös hyväksyttiin. Seuran puolesta Lempi Järvilä Pöytäkirja tehty Kaustisen urheiluseuran Pohjan-veikot kokouksessa Kirkon kylän nuorisoseuran talolla 29 pnä maaliskuuta…
-
Kanttori, musiikinopettaja ja Hääkuoron perustaja, musiikin sovittaja ja kaustislainen kansanmusiikin harrastaja ja tallentaja Heikki Aaro Kentala syntyi 10. helmikuuta vuonna 1920 ja kuoli 23. 1. 1991 Aaro Kentala oli J.H. Kentalan eli Finnin Jannen ja tämän puolison Olgan yhdeksäs poika kirkonkylän Mosalasta. Hän polveutui musiikkisuvusta: isä Janne (1878-1953) ja äiti Olga (1887-1963) olivat molemmat musikaalisia. Äiti oli lähtöisin Virkkalasta. Vanhemmiltaan Aaro kuuli useita kansanlauluja ja tallensi vuonna 1947 isältään kaksi laulua, muun muassa laulun ”Pienenä poikana äitini kotoa” ja äitinsä laulamista esimerkiksi onnittelulaulun ”On vuosi taas kulunut”. Laulut on julkaistu Kaustisen laulukirja I:ssä. Sukulaisten muistin mukaan Aaro-pojan pää oli aina…
-
PELTOKANGAS, ARTTURI 20.2.1898 USA k. 20.8.1973 Kaustinen Artturi Peltokangas syntyi Yhdysvalloissa East Tawas-nimisessä kaupungissa Michiganin osavaltiossa kaustislaissyntyisen äidin ja himankalaissyntyisen isän vanhimpana poikana. Artturi muutti varsin pian äitinsä ja sisarustensa kanssa Kaustiselle Järvelän kylälle. Hän jäi orvoksi 13-vuotiaana, mutta pestautui varsin nuorena talollisten rengiksi mm. Jussi Virkkalan eli kuuluisan maanviljelijän ja viulupelimannin Ylitalon Jussin palveluskuntaan. Artturi sai pian vaikutteita lukuisilta tuon ajan Kaustisen parhaimmilta pelimanneilta kuten Viljami Jylhältä, Antti Järvelältä, Antti Myllykankaalta, ja Friiti Ojalalta. Artturi liikkui paljon Viljami Jylhän kanssa ostamassa nahkoja ja tutustui myös tämän poikaan eli serkkuunsa Konsta Jylhään. Artturi soitteli ja lauleli mm. tyypillisiä piirileikkilauluja kanteleella…