Kanttori, musiikinopettaja ja Hääkuoron perustaja, musiikin sovittaja ja kaustislainen kansanmusiikin harrastaja ja tallentaja Heikki Aaro Kentala syntyi 10. helmikuuta vuonna 1920 ja kuoli 23. 1. 1991
Aaro Kentala oli J.H. Kentalan eli Finnin Jannen ja tämän puolison Olgan yhdeksäs poika kirkonkylän Mosalasta. Hän polveutui musiikkisuvusta: isä Janne (1878-1953) ja äiti Olga (1887-1963) olivat molemmat musikaalisia. Äiti oli lähtöisin Virkkalasta. Vanhemmiltaan Aaro kuuli useita kansanlauluja ja tallensi vuonna 1947 isältään kaksi laulua, muun muassa laulun ”Pienenä poikana äitini kotoa” ja äitinsä laulamista esimerkiksi onnittelulaulun ”On vuosi taas kulunut”. Laulut on julkaistu Kaustisen laulukirja I:ssä.
Sukulaisten muistin mukaan Aaro-pojan pää oli aina täynnä musiikkia, eivätkä muut hommat kiinnostaneetkaan. Kaikille oli selvää, että pojasta tulee muusikko.
Perheessä harrastettiin musiikkia. Aaro ei ollut lapsista ainoa muusikko, vaikka olikin suuren sisarusperheen ainoa musiikkikoulutuksen saanut. Hän valmistui kanttoriksi Turun kirkkomusiikkiopistosta, jota myös lukkarinkouluksi kutsuttiin 1946.
Aaro Kentala avioitui Wiljami Niittykosken, ”Salonkylän Sibeliuksen, tyttären Annin kanssa. Tästä sukulaisuussuhteesta oli kaustislaiselle musiikille paljon iloa: vävyn ja appiukon yhteisestä aivoriihestä syntyi lukuisia kuoromusiikin helmiä, esimerkiksi Aaron sovittama ja Wiljamin sanoittama Marjaanan Villen valssi.
Aaro Kentala osallistui viiden veljensä kanssa jatkosotaan I/JR 29:ssä ryhmänjohtajana ja oli sotilasarvoltaan kersantti. Hän osallistui taisteluihin Karjalassa aina Syvärillä ja Laatokan itä- ja koillispuolella. Sotien ohella Aaro Kentala ehti asemasotavaiheessa johtaa viihdytyskiertuetta.
Aaro Kentala toimi musiikinopettajana, mutta eniten hänen sydäntään lähellä oli kansanmusiikki. Hän johti kuoroja, sävelsi ja sovitti ja tallensi. Hänen tapansa johtaa kuoroa oli innostava ja eloisa. Jo vuonna 1947 Kentala lähetti Suomen Kirjallisuuden Seuraan tallentamansa viisi kansanlaulua ja kolme Haudanmaan polskaa.
Muutettuaan Kokkolaan Aaro Kentala perusti Kokkolan kaustislaisten kuoron, jolle hän alkoi sovittaa pelimannisävelmiä. Tästä kuorosta tuli sittemmin Kaustisen Hääkuoro. Hän johti kuoroa pitkään ja sovitti sille Wiljami Niittykosken sanoittaman Friiti Ojalan häävalssin, josta tuli pitkään yksi Yleisradion suosituimmista sävelmistä. Hänen käsialaansa olivat myös Kaustislainen messu (1970), jonka teksti oli rovasti Mikko Himangan. Kansanoopperaa Morsiustaivas perustuu taas pelimannisävelmille ja Aaron omalle sävellystyölle. Libretto on Aaro Kentalan käsialaa. Vaasan ooppera on esittänyt Morsiustaivasta kahteen otteeseen 1970- ja 1990-luvuilla. Kaustislaisena versiona se esitettiin festivaaleilla 1980-luvun lopulla Vesa-Tapio Valon ohjaamana.
Aaro Kentalan merkitys festivaalien alkuvuosien tunnelman luojana ja pelimannien ja laulajien kokoavana voimana tuli monin tavoin esiin. Hän teki veljensä Saulin kanssa ensimmäisen kaustislaisen kavalkadin, josta tui heti juhlien suurmenestys. Tällä veljesten alkuperäisellä konseptilla ovat kaustislaiset viihdyttäneet festivaaliyleisöä siitä lähtien. Kavalkadissa vanhoja tarinoita höystetään musiikin koreilla nuoteilla.
Aaro Kentala oli viimeisiin elinvuosiinsa saakka Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vakioesiintyjä, kuoronjohtaja, viulisti, ohjelman suunnittelija ja perinteisen kaustislaisen kansanmusiikin esillä pitäjä.
Työura
Kanttoriurkuri 1946. Musiikinopettajan tutkinto Sibelius-akatemiasta 1951. Vt. kansakouluniopettajana Kortesjärvellä 1946-48. Kortesjärven kanttori 1948-52. Teuvan kanttori 1953-55.
Keski-Suomen opiston musiikinopettaja 1955-59. Kälviän kansanopiston musiikinopettaja 1959-60, Kokkolan yhteislyseon musiikinopettaja 1960-71. Perhonjokilaakson kansalaisopiston musiikinopettaja 1971-78.
Kuvat:
Kreeta-Maria Kentalan albumista
Edit:
Mosalan kronikka
Esko Toivonen: Viulujen ja naularistein Kaustinen. Gummerus Jyväskylä 1995.