(Kirjoittanut Liisa Myllymäki 1941-2017) Kerronpa teille kylästä tästä, joka sijaitsee Kaustisen pitäjässä. Köyhäjoki on kylämme nimelthän ja sielä me sovusa asuthan. Nyt Köyhäjoki on nimensä vertainen, se juoksulthan kovin vähänen. Ei sen rannoilla enää ongita eikä lohet hypi pienisä koskisa. On joskus aikojen alusa vielä vettäki virrannu uomasa. Ko ihimiset kylän asutti, niin joki ja messä heirät elätti. Nyt rannoille pellot jo raivattu ja taloja satakunta rakennettu. Oli meillä kauppoja kolomekki, oli kiriasto, posti ja pankkiki. Mutta palavelut nuo jo loppunnu, vaikka väkiä kylälle on karttunnu. Ko kylätalua meillä tarvithin, se talakoilla sitte rakennethin. Sinne ushein kyläläiset kokoonnuthan, on sielä…
-
-
Pentti Penttilä syntyi 23.8 1916 Kaustisella. Hänen vaimonsa oli Elsa Maria os. Peltola. Heillä oli seitsemän lasta ja liuta jälkikasvua. Pentti kuoli 30.11.2009 ja hänet on haudattu Kaustiselle. Pentti syntyi ja asui lapsuutensa ja nuoruutensa Kappelin talossa, josta muutti vanhempiensa Eevertti ja Hellin Penttilän ja sisarustensa kanssa Ylijoelle Hietarannalle v 1933. Eevertti-isä toimi sähkölaitoksella seppänä, tellärinä ja korjaajana jne. Pentti kuten isänsäkin teki pajatyöt yhtiön pajassa, kunnes 1945 rakennettiin oma paja Ylijoentien varteen Hietarannan pihapiiriin. Eevertti (1887-1968) oli taitava viikateseppä, joka kallissi, karkasi ja tunsi myös vanhakantaisen ”hitsaamisen”. Pentti keskittyi pääasiassa hevosten kengittämiseen. Lisäksi rakennettiin, korjattiin ja teroitettiin kaikenlaista:”Raurasta ja…
-
Maakuntajohtaja, maakuntaneuvos Altti Seikkulan (1948-2011) muotokuva paljastettiin Kaustisella 9.3.2019. Muotokuvan on tehnyt kaustislaissyntyinen taidemaalari Jaakko Valo Jyväskylästä. Altti Seikkula syntyi Kalajoella, oli Vetelin kunnansihteeri 1974-1975, Pulkkilan kunnanjohtaja puoli vuotta 1975 ja Kaustisen kunnanjohtaja 1975-1991. Hän toimi pääministeri Esko Ahon erityisavustajana 1991-1994 sekä Keski-Pohjanmaan maakuntajohtajana 1994-2011. Maakuntaneuvoksen arvon Altti Seikkula sai vuonna 2008. Kaustisen kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Kai-Eerik Känsälä lausui ensimmäisenä ajatuksen Altti Seikkulasta maalattavasta muotokuvasta. Edesmenneen Altin puoliso Riitta Seikkula ja perheen miehet suhtautuvat asiaan heti myönteisesti ja lupasivat olla läsnä muotokuvateoksen eri vaiheissa Aluksi koottiin pieni, Altin läheisistä työkumppaneista koostunut neuvosryhmä, johon kuuluivat Taina Lehtonen, Paavo Puumala ja Kauppi Virkkala…
-
Vuoden 1925 alkupuolella syntyneet Suomen miehet kutsuttiin asepalvelukseen. Huhtikuussa 1943 Paavolan ja Känsälän kylältä lähtivät Erko Känsälä, Ahto Paavola, ja Pauli Känsälä. Puusillat Perhonjoesta oli alkavan tulvan takia poistettu. Piti päästä joen yli maantien varteen autokuljetukseen. Pitkärannan talon kohdalla oli joessa vielä heikko jää. Menimme siitä yli. Ojalan Matti lähti mukaan Pitkärannan talosta. Kuorma-auto odottikin jo Puumalassa maantien varressa. Autossa oli Köyhäjoelta Känsäkosken Toivo, Kolalta Hautalan Pentti, Vintturilta Hautakosken Taito. Kirkonkylältä tulivat Penttilän Veikko, Valon Väinö, Virkkalan Pekka ja Vähäkainun Lauri. Jylhästä lähtivätJylhän Erkki, Leo ja Kalevi. Timosen Arvo ja Hanhikosken Eero, Salonkylästä puolestaan Kattilakosken Uolevi ja Salon Pentti. Tästä…
-
Kaustisen Pelimannitalon tarina alkaa vuoden 1800 paikkeilla. Oli kevättulvien aika. Perhon erämetsistä Kokkolan kirkon rakennuspuiksi hakattuja hirsiä uitettiin Perhonjokea pitkin kohti merenrantaa ja Kokkolan kaupunkia. Tulvavesi jostain kumman syystä kuitenkin yllättäen kuivui, ja hirret juuttuivat rantaan Vetelissä Pulkkisen seutuvilla. Matti Matinpoika Pulkkinen, kansansuussa ”Rapakkoleuka”, teki puista edulliset kaupat ja rakensi niistä suurperheelleen kodin, Aapintuvan. Tuota keskipohjalaisten kirvesmiesten kehittämää sivukamarillista talomallia edustava talo oli kaksitupainen, 23 metriä pitkä ja 12 metriä leveä, komea hirsilinna. Pulkkisten talonpoikaisperheen asuntona se palveli aina 1940-luvulle saakka. Silloinen isäntä, Matti Pulkkinen hänkin, rakensi tuolloin perheelleen pienemmän, uudenaikaisen omakotitalon, ja Aapintupa jäi tyhjilleen. Vanha Aapintupa kiinnosti kulttuuri-…