Kertoja Väinö Timonen, mv. s. 1879 Kaustisella Minäki kulijin yökyläsä ja oli iso roikka poikia ja siittä aina sitte vähän sovithin, että jos joku nyt haluaa jäärä talhon, niin toiset lähtee poies ja niin tehthinki. Ja toiset sitte telläs naapurille tyttyä ko päästhin tuphan sisälle, soli niinsanottu puhemies, että josko se saa jäärä. Jos tytöt lupas, niin se sai jäärä, mutta jossei tytöt huolinnu, niin se sai nahat. Se anto nahat sille ja sitte se saatto tahtua usiampaaki tyttyä, mutta ko toiset tytöt kuuli, että seki on antannu nahat, ei nekään huolinnu ja niitä nahkoja oli sitte niin iso pinkka,…

Kuusikymmentä vuotta sitten touhuttiin Kaustisen Roskakalliolla kovasti. Rakennettiin hyppyrimäkeä tähtäimena päästä näkemään uljaiden mäkikotkien lentoa. Mäki vihittiin käyttöönsä 31. päivänä maaliskuuta 1963. Suomen ensimmäiset piirustusten mukaan rakennetut hyppyrimäet olivat valmistuneet Helsingin Alppilaan ja Kajaaniin. Rakennettu hyppyrimäki ei sen sijaan ollut vielä pystyssä Kaustisen Finninkalliolla, jonne Kokkola-lehdessä kutsuttiin maaliskuussa 1899 laskijoita seuraavalla ilmoituksella: ”Mäenlaskukilpailu toimeenpannaan Kaustisella ensi lauantaina. Kokoonnutaan kirkolle klo 6 aamulla. Torvisoittokunta on mukana.” Kaustisen kalliomaastot aivan kirkonkylän kupeessa houkuttelivat aina nuoria miehiä kokeilemaan rohkeuttaan. Arvellaan, että Finninkallion ensimmäisen hyppyrimäki olisi rakennettu jo 1914. Se lienee ollut kuitenkin lumihyppyri. Joka tapauksessa 1917 perustettu Suojeluskunta rakensi samalle paikalle hyppyrimäen 1934,…

Kertoja Väino Timonen, mv. s. 1897 Kaustisella Hanhikoskelta ei oo rajalle muuta, ko hyvä kilometri. Lähimmät ruossalaistalot on jo alle kahen kilometrin, Jäneslampin talot. Vaikka ruossalaisia aina moitithan, että nei pirä suomalaisia oman arvosenhan, mutta kyllä täytyy sanua, että kyllä net on nuin yksityiselämäshän kovasti mukavia ihimisiä. Aina, vaikka sinne menee millon, niin sielä pirethän sinua niinko sukulaisia ja ei ne mitenkään anna ymmärtää, ettei ne nuomalaiset oon heirän arvosia. Ja samaten nuoren väen keskuuresa oli siihen aikhan, niin aina ko sielä oli tansseja ja iltamia, niin täältä menthin sinne ja ne tuli tänne ja minkäänlaista tuomosta niinko pahaa verta…

Kaustinen, Jylhä. E. Isohanni, toiminnanjoht. s. 1914Kertoja Väinö Timonen, mv. s. 1897 Kaustisen Jylhässä Joku äijä se on ollu sitte sieltä Salonkylästä. Soli semmonen heittiö. Ko ne siihen aikhan kävi Pietarisa töisä, niin soli sielä tehenny kaikkia semmosia kolttosia sitte. Venäläiset, ko noli semmosia varkhaita, niin silloli ollu posliinin palasia, vaatepushin koonnu, ja soli ajannu vossikalla ja helistelly näin. No, noli luullu, että sillon rahapussi ja ajattannu issiihän sielä kauan aikaa. Viimen hän kylläinty siihen ajattamishen, niin soli sanonnu niille vossikoille, että hän lähtee käymhän sielä ja että hän jättää tämän pussin tähän, viissi sitä fölijyshän pitää. Meni johonku huonhen…

Kertoja Väino Timonen, mv. s. 1897 Kaustisella Minä muistan hyvinki alakuperäsiä maanvilijelysasioita. Siihen aikhan, ko ei peltoja vielä eikä ketoja palio ollukka, että kaikki oli luonnonniittuna ja sitte nii ei ollu vielä niin sanottuja fälttejä, oli vain semmonen kurikkalainen. Soli semmonen niinko kuusen juuri ja se runko semmonen vinkkeli ja siinoli sitte terä ja siipi, ne oli rautaa siinä, mutta muuten soli puuta ja siinoli yks semmonen selekä, josta toisella kärellä pirethin kiini ja semmoset puuaisat. Siinoli semmonen pyöriä puupooma ja aisoisa oli sitte kaks semmosta puolakalamia, jos oli reikä, että se pooma mahtu siittä ja se pistethin sitte niinko…