Kertoja maanviljelijä Väinö Timonen (1897-1970) Kaustisella Niin ne oli ne isot tanssit semmosia, että mistä iso tupa saathin, niin siinä pirethin isot tanssit ja minen tierä, miten se tieto niistä levitethin eri kylille, ei ollu sanomaleheresä, se kuluki vain suusta suuhun se tieto. Tuli eri pitäjistäki ja varsinki eri kylistä niihin ishoin tanshein väkiä ja iltasella net kokointu sinne ja tanssithin ja sielä panthin kans sitte purppuri yönaikana, keskellä yötä, millon häntä ennätethin, niin aina panthin purppuri. Soli kansan tapa, että se purppuri tanssithin. Ja soli miesten purppuri, niin miehet haki. Soitethin niinsanottua purpurimarsia ja sen marsin aikana kukin poika…
-
-
Kertoja Väinö Timonen, mv. (1897-1970) Kaustisella Noli ylen juhulalliset ne vanhat häät. Noli juhulallista toimitusta. Sieloli ensiks suuri tanssilava tehty ja soli koivuilla ympäröity ja niitoli pitkästi istutettu kahen puolen tietä, soli semmonen kuja. Näin hääpaikka oli koristeltu. Ja sitte ko sinne häihin tulthin, niin ne alako sillälailla, että nuoriväki huurethin suvun ja arvon mukhan niinsanotun vihkiliinan pitomiehiks, mutta minun aikanani ei enää oo vihkimisen aikana piretty semmosta liinaa vihittäväin päällä, mutta kumminki sanothin vihkiliinan pitomiehiks. Morsiamen ja sulhaisen lähimmät sukulaiset noli sitte, huurethin enstä, noli sitte niinsanottuja ylimäisiä ja sitte vähemmän sukulaiset ja ventovierhat viimeks sitte huurethin. Nuoret tytöt…
-
The Telstars oli kitarabändi Kaustiselta 1960-luvun kultaisina tanssilava-aikoina. Yhtye oli koossa vuosina 1964-1966. Siinä soitti soolokitaraa Juha Kangas ja joskus myös tangoja viululla, Veijo Uusitalo komppikitaraa ja saksofonia, Ilpo Paavola bassokitaraa ja Kauppi Virkkala rumpuja ja lauloi. The Telstars kulki soittomatkoilla juhlapyhinä ja kesäaikaan tiivisti. Koska pojat olivat vielä nuoria, melkein alaikäisiä, täytyi matkalle aina sopia taksikuljetus ja lisätä sen kulut keikkapalkan päälle. Soittopaikkoina olivat tanssilavat sekä talviaikaan eri seurojen talot. Eteläisintä suuntaa edusti Åminne Maalahdessa ja pohjoisinta Raahe. Idässä olivat Haapajärvi ja Pihtipudas ja keskemmällä useimmat keskipohjalaispitäjät. Kaustisen Kalliopaviljonki ja Nuorisoseurantalo olivat toki yhtyeen keikkapaikkoina, usein jonkun kuuluisamman kaustislaisen…
-
Miten Kaustisella pidettiin kruunuhäitä Kaustislaiset häät ovat monessa suhteessa verrattavat Kalevalassa kuvattuihin Pohjolan häihin, ainakin väen sekä ruoan ja juomankin paljouteen.Häät pidettiin aina sulhaisen kotona ja hänen tai hänen vanhempainsa toimesta ja kustannuksella – tavallisesti voitolla. Häämuonavaroihin kuluu teurastettu lehmä tai sonni, puoli tynnyriä herneitä, 5-6 nelikkoa suolattujaa siikoja, 150 kiloa tuoreita silakoita, 30-90 kannua viinaa. Tosin se myöhemmin vaihdettiin kahviin ja juotavaksi piti olla myös 2500 pulloa limonadia ynnä muuta. Pääsimme perheemme kanssa muutaman kerran mukaan tällaisiin perinteisiin häihin. Häät oli pidettävä kesällä, koska niiden täytyy tapahtua väenpaljouden takia ulkosalla. Häihin kutsuttiin suullisesti käyden talosta taloon koko kylä tai…
-
Kaustislainen opettaja Samppa Luoma kirjotti vuonna 1912 tämän mehevän tarinan, joka kuvaa osuvasti aikoja, jolloin pelimannit olivat häissä tärkeitä henkilöitä ja tekivät soittomatkoja paljonkin kotipitäjänsä ulkopuolella. Meille kotiin tuli kerran iltaa istumaan Pöknäs-Kustiksi sanottu mies. En hänen oikeaa nimeään oikein tiennyt. Kusti kertoi mielenkiintoisia vanhoja asioita ja kertoi kaustislaisista vanhoista pelimanneista. Omat soittoreissunsa hän kävi myös läpi ja sen, miten oma pelimanniura oli alkanut. Kusti kertoi, ettei ennen koko jokilaaksossa voitu pitää häitä ilman pelimanneja. Tällaisia olivat Klumpin Hintrikki, Mariaanan Jaako eli Pikku-Lukkari, Palokankhan Kalle, Pikkulukkarin Viliami, Ylitalon Antti, Kairelan Ales, Seppä-Aapon Jukka, Santalan Alafree, Freetikin Peniami ynnä muut. Joskus…