• Kaustisen kylät - Tastula

    Juho Alfred Björknäs eli Alfred John Nassi

    Matti Tastulan siirtolaistarinassa muistellaan, että Mattia pyysi mukaansa Amerikkaan saman kylän mies, joka maksoi liputkin. Tämä on todennäköisesti ollut Juho Alfred Björknäs, sillä hän on samassa laivalistassa miltei vierekkäisellä rivillä. Juhon vaimo oli Amanda Eskola Kannuksesta, mutta hänen ensimmäinen vaimonsa oli Katariina Tuoninen, jonka kanssa Juho vihittiin Sacramentossa 9.5.1891. Poika Johan syntyi 29. tammikuuta 1892 Rocklinissa, Kaliforniassa. Katariina kuitenkin menehtyi elokuussa 1894, ehkä lapsivuoteeseen. Kannuslaisella Amandalla oli entuudestaan Matti Fredrik Mattilan kanssa kolme poikaa, Red Lodgessa syntyneet Tyko Eino s. 29.4.1897 ja Väinö/Wayne Jalmar s. 23.12.1898, sekä hassuna sattumana Alfred Juhoksi nimetty, 15.4.1900 Kannuksessa syntynyt poika. Matti Mattila kuitenkin menehtyi…

  • Kaustisen kylät - Virkkala

    Tekla Wirkkala Gaither – nuorena Amerikkaan

    Tekla Maria Wirkkala matkusti Amerikkaan helmikuussa 1900. Matkustusasiakirjoissa hän kertoo iäkseen 16 vuotta, mutta Kaustisen syntyneissä Tekla löytyy kesäkuulta 1885, niin että syntymäpäivä täsmää. Joka tapauksessa Lake Ontario-alus kuljetti Teklan turvallisesti Atlantin yli Liverpoolista Halifaxiin helmikuun 27. päiväksi. Suuntana oli Astoria ja kontaktikseen ”Tekkola Wirkala” mainitsee Knapptonissa asuneen veljensä. Saman vuoden väestönlaskentaan Tekla ehtiikin hienosti. Hän on Astoriassa kotipalvelijana Axel ja Clara Cortlundin perheessä, ja Cortlundit pitävät poortitaloa Bond Streetillä. Perheessä on kaksi lasta, Florence ja Adolph. Tekla on myös tutkimuksissa helppo sekoittaa vuonna 1883 syntyneeseen Aleksanteri Tofferin tytär Teklaan, joka kuitenkin meni naimisiin raahelaisen Axel Puustin kanssa. Tämän Teklan…

  • Kaustisen kylät - Kirkonkylä

    Nasellen pioneeri Antti Kainber

    ”Kun punapuun kantoon torppansa laittaa niin silloin se ilon päivä koittaa”, lauletaan Hiski Salomaan Lännen lokarissa. Kappale on suomalaisille tuttu, ja kertoman mukaan Hiski kirjoitti sen lennosta kuunnellessaan keskipohjalaisten siirtolaisten tarinoita. Keski-Pohjanmaalle kantavat myös tämän punapuun kannon tarinan juuret. Washingtonin osavaltio on metsäistä seutua punapuineen. Sinne lähti aikoinaan myös Kaustisella vuonna 1835 syntynyt Antti Kustaa Juhonpoika Kentala, joka Vetelissä asuessaan oli sukunimeltään Kainu. Amerikkaan 1870-luvulla päätyessään Antti Kustaa Kainusta oli tullut Gus Kainber, ja sillä nimellä hän teki ns. homestead claimin eli vaati asuttamaansa maata omakseen. Vaatimuksen muhiessa Gus Kainberin oli asuttava jossakin, ja sopivaksi asujamukseksi hän valitsi mailla sijainneen…

  • Jylhä - Kaustisen kylät

    Frans Otto Timonen lyhensi nimensä

    Frans Otto Timosesta on suvussa ollut tieto, että hän olisi ollut menehtynyt hämärissä olosuhteissa. Ilmeisesti Frans ei juurikaan laittanut Amerikan päästä kirjeitä kotiin, ja piti siellä yhteyttä vain siirtolaisina olleisiin sisaruksiinsa, kuten sisar Berthaan. Frans Otto haki passin 14.05.1909 ja matkasi Englannin Liverpoolista Caronia-laivalla USA:n Ellis Islandiin, jonne saapui 3.06.1909. Ensimmäisen maailmansodan kutsuntapapereissa hän on ollut vailla vakituista asuinpaikkaa, oleillessaan Yhdysvaltain länsirannikolla. 1910-luvulla hän on tilannut Toveri-lehteä. 1940-luvulla Frans Otto käytti nimeä Otto Timo. Kutsuntakortissa vuonna 1942 hän on vielä Frank Otto Timonen -niminen, mutta saadessaan kansalaisuuden vuonna 1944, hän on jo vaihtanut nimensä. The Daily Astorian -lehti kertoo 15…

  • Kaustisen kylät - Salonkylä

    Salonkylän Kraatarin tytär Sandra Rauma

    Vuonna 1903 Amerikkaan lähteneestä Sandra Raumasta on jälkipolville säilynyt tietoja hänen puolisonsa, Nikolai ”Nick” Kankaan (Huhtakankaan) muisteluissa. Sandra oli Salonkylän kraatarin, Kalle Löfbackan tytär. Vuoden 1955 Siirtokansan kalenterissa Nikolai kertoi seuraavaa tietoa: ”Olen syntynyt vuonna 1880 Ylivetelissä Vaasan läänissä; tulin Suomesta maaliskuun 8.p Evelethiin, Minnesotaan ja olin siellä kaivostöissä, ’timberi-gängissä’ ja sitten mainarina pari vuotta, että sain matkapiletin maksettua. Sitten lähdin Duluthiin. Siellä tutustuin Kaustiselta kotoisin olleeseen Sandra Raumaan ja menimme sitten avioliittoon syyskuussa 1904. Kun ei ollut paljon töitä tarjolla, niin lähdin Evelethiin työnetsintään ja emäntä tuli kuukautta myöhemmin. Olimme siellä kolmatta vuotta. Sitten ostin parivaljakon (Bronco-team) ja menin…