Kaustisen kotiseutumuseo toimii vanhassa lainamakasiinissa hautausmaan vierellä. Kotiseutumuseon kahteen kerrokseen on talletettu monipuolisesti kaustislaista paikallishistoriaa. Esillä on muun muassa kansanomaisia tekstiilejä, talonpoikais- ja kotitalousesineistöä sekä vanha puhelinkeskus. Lisäksi tontilla sijaitsee suutarin mökki, jossa on esillä muun muassa suutarin työvälineitä. Rakennuksen ja kokoelman omistaa Kaustisen kotiseutuyhdistys, joka vastaa museon ylläpidosta ja toiminnasta. Museo perustettiin vuonna 1958 ja vihittiin käyttöön vuonna 1984. Osoite Siltatie 7 69600 Kaustinen Yhteydenotot Anna-Liisa Finnilä puh. 050-4079409
-
-
Kun KP-V:n toiminta oli sodan jälkeen luonnollisista syistä alamaissa, seuralla oli suuri onni saada riveihinsä Seppo Savolainen ( 1920-2017), joka valittiin kirkonkylän kansakoulun johtajaopettajan virkaan 1945. Savolaisesta ei tullut vain seuratoiminta-aktiivi. Hän oli innokas juoksija, hiihtäjä ja huolehti kunnostaan määrätietoisesti. Savolainen muistaa ensimmäiset Kaustisen päivät elävästi. Opettajakollega Jenni Järvelä oli kutsunut hänet tervetuliaiskahville pian Kaustiselle tulon jälkeen. Jennin puoliso Veikko oli jo kiinnittänyt huomiota nuoren tulijan reippailuun, kun hän ehdotti osallistumista tulevana viikonloppuna yleisurheilukilpailuihin. ”Niinhän mä menin ja voitin 1500 m”, Savolainen muistaa. Tuo voitto jäi lähtemättömästi mieleen myös nuorelle Teemu Pesolalle, joka todisti tapahtumaa ylpeänä. ”Meidän uusi opettaja voitti!”…
-
Kaustisen Pohjan-Veikkojen historiassa Paavo Jokivirta (1905- 1963) on kiistämättä henkilö, jonka saavutuksiin ja persoonaan liittyy hyvällä syyllä sana legendaarinen. Eräänlainen myyttinen juoksijahahmo mustine housuineen ja valkeine paitoineen juoksi Kaustisen Suomen urheilun kartalle ja vei perässään myös muut hienot mailerit 1930-luvulla. Jokivirta asui Viiperillä ja muutti sodan jälkeen Haapajärvelle. Ehkäpä siksi hän jäi tavalliselle kaustislaiselle hieman vieraaksi. On siksi syytä avata enemmän tämän hienon urheilijan persoonaa, harjoittelua, saavutuksia ja perhetaustojakin. Paavo Jokivirta syntyi läntisellä Uudellamaalla Pohjan pitäjässä 6. pnä marraskuuta 1905. Hänen isänsä oli Turun lähellä Marian pitäjässä syntynyt peltiseppä Ernst Victor Josefson ja äitinsä kaustislainen Sandra Granholm (entinen Löfbacka). Selvittääksemme,…
-
Kaustisen Pohjan-Veikkojen viime vuosisadan parhaaksi urheilijaksi valittiin taannoin seuran nettiäänestyksessä suunnistaja Matti Kattilakoski (s. 1945). Hänen saavutuksensa luettelo on suorastaan hengästyttävän pitkä. Matti on suunnistanut noin 60 vuotta, mihin ovat tietenkin syinä luja terveys, terveet elintavat sekä lajin suoma mahdollisuus mitata kuntoaan ja taitoaan iästä riippumatta. Matti Kattilakoski on vaatimattomuuden perikuva, jonka hiljainen olemus harvoin paljastaa, mitä mies on kilpailuissa kokenut. Kaustisen Pohjan-Veikot on saanut oppia luottamaan siihen, että Matti tekee parhaansa, on sitten kyse Jukolan Viestin ankkuriosuudesta tai yksilömatkojen maailmanmestaruuskilpailusta. Lähipiiri tietää Matin voimavarat ja vahvuudet. Matti Kattilakosken ominaisuuksista paras on ollut kautta uran hänen rautainen kuntonsa. Hän oli…
-
Aika kypsyy oman seuran perustamiseen Kaustisen Pohjan-Veikot perustettiin 1914 Otto Känsälä (s. 1889) oli nuorisoseuran puuhamiehenä ja uuden talon rakennushankkeen vetäjänä mukana myös Kaustisen nuorisoseuran ensimmäisissä, omissa jäsentenvälisissä hiihdoissa, jotka pantiin toimeen Virkkalan suvannolla 1910. ”Pantaisiinko toimeen kilpahiihto ja onko se hyödyllistä ja minkälaisia palkintoja jaetaan?”, Otto Känsälä oli kysynyt nuorisoseuran johtokunnassa. Otto sai ehdotuksensa läpi. Kilpailun voitti Julius Juoperi, toinen oli Julius Järvilä, mutta Otto Känsälä olikin sitten kolmas yhteensä 11 kilpailijan hiihdossa. Hupaisa merkintä iltamien ohjelmasta löytyy Kokkola-lehdestä: ”Esitettiin näytelmä Langaton telefooni.” Nuorisoseurassa alettiin nyt (14.1.1910) puhua avoimesti omasta urheiluseurasta. ”Syntyi vilkas keskustelu ja eräs puhuja ehdotti, että…