Aika kypsyy oman seuran perustamiseen Kaustisen Pohjan-Veikot perustettiin 1914 Otto Känsälä (s. 1889) oli nuorisoseuran puuhamiehenä ja uuden talon rakennushankkeen vetäjänä mukana myös Kaustisen nuorisoseuran ensimmäisissä, omissa jäsentenvälisissä hiihdoissa, jotka pantiin toimeen Virkkalan suvannolla 1910. ”Pantaisiinko toimeen kilpahiihto ja onko se hyödyllistä ja minkälaisia palkintoja jaetaan?”, Otto Känsälä oli kysynyt nuorisoseuran johtokunnassa. Otto sai ehdotuksensa läpi. Kilpailun voitti Julius Juoperi, toinen oli Julius Järvilä, mutta Otto Känsälä olikin sitten kolmas yhteensä 11 kilpailijan hiihdossa. Hupaisa merkintä iltamien ohjelmasta löytyy Kokkola-lehdestä: ”Esitettiin näytelmä Langaton telefooni.” Nuorisoseurassa alettiin nyt (14.1.1910) puhua avoimesti omasta urheiluseurasta. ”Syntyi vilkas keskustelu ja eräs puhuja ehdotti, että…
-
-
Kesti aika pitkään, ennen kuin KP-V sai kestävyysjuoksuunsa manttelinperijän Paavo Jokivirralle ja kumppaneille. Vuonna 1961 nähtiin usein Kaustisen ja Teerijärven maanteillä kuitenkin pienehkö, tavattoman keveällä askeleella juokseva nuori mies. Hän oli Olavi Saarikerttu (s. 1939), joka oli saanut harjoitteluunsa kipinän Seppo Savolaisen kannustuksesta ja huomattuaan, että menestystä oli tullut etenkin hiihdossa. Olavi Saarikettu on kymmenlapsisen perheen vanhin. Elämä ei ollut helppoa siihen aikaan, mutta sitkeä Olavi lähti päättäväisesti kuromaan eroa maamme kestävyysjuoksun kärkeen. Elämänsä parhaana juoksuna Olavi Saarikettu pitää Lahdessa juostua 5000 m:n aikaansa 14.52,6 Paavo Pystysen ja Eino Vallen vanavedessä 1963. Olavi muistaa valmennuspäällikkö Armas Valsteen sanoneen, että ”kyllä…
-
Taiteilija Ilmari Wirkkalan elämä (6.10.1890-10.12.1973) oli monipuolisuudessaan hengästyttävä. Hän syntyi Kaustisella kraatari Juho Wirkkalan ja tämän toisen puolison Anna-Liisa (o.s. Kentala) vanhimpana poikana. Varhaiskypsä nuorukainen oli jo teinipoikana lausumassa omia runojaan nuorisoseurojen kesätapahtumissa. Rohkeasti hän tarttui siveltimeen maalatakseen oman kotikuntansa Kaustisen nuorisoseurantalon seinämaalauksia kalevalaiseen henkeen. Tämä kolmiosainen triptyykki on nähtävissä Kansantaiteenkeskuksen aulassa. Valmistuttuaan taidekoulusta Helsingistä Wirkkala viehättyi kivenveistosta ja päästyään muotoilemaan Emil Wikströmin kivimiehiä Helsingin rautatieasemalla. Kutsu hankolaisen Granit Oy:n taiteelliseksi johtajaksi vei Wirkkalan lounaisrannikoille, meren tuntumaan. Vapaussodan mainingeissa Wirkkalasta tuli myös sankaripatsaiden tekijä. Hangossa hän perusti perheen Selma Vanhatalon kanssa. Lapsista Tapio Wirkkala syntyi 1915, Tauno 1917 ja Helena…
-
Opettaja Abraham Björck syntyi verosepän poikana Kaustisella 12.1.1849. Hän opetteli jo nuorena poikana urkujen soittoa ja toimi Kaustisen kirkossa virkaatekevänä urkurina, kunnes lähti Jyväkylään seminaariin opiskelemaan kansakoulunopettajaksi 17-vuotiaana itse Suomen koululaitoksen isän Uno Cygnaeuksen johdolla. Valmistuttuaan Björck sai ensimmäisen opettajan paikkansa Perniön kunnan kirkonkylän koulusta läheltä Saloa 1872. Siellä hän toimi myös virkaatekevänä urkurina Särkisalon eli Finnbyn kirkossa. Björck muutti Paimioon ja siellä olevan Jokelan koulun opettajaksi vaimonsa kanssa 1881 ja teki tätä työtä yli 70-vuotiaaksi. Siirryttyään eläkkeelle 1926 Abraham Björck kirjoitti muistelmansa elämänsä alkuvaiheista aina niihin vuosiin, jolloin hän toimi Perniössä opettajana. Perniössä ja Paimiossa Björck muistetaan vielä tänään,…
-
Pohjan-Veikkojen perustajat Otto Känsälä Kaustisen Pohjan-Veikkojen ensimmäisen puheenjohtajan Otto Känsälän (1889-1970) aivan kuten hänen serkkunsa Oivan (1891- 1962) isät Matti Eliaanpoika ja Aleksanteri Eliaanpoika olivat Peltoniemen sukua ja lähteneet vävyiksi Tastulan kylältä Känsälään. Otto oli nuoresta saakka innostunut nuorisoseuralainen. Sen piirissä hän toimi ja loi samalla suhteita alueen muihin nuorisoseuroihin. Kaustisen nuorisoseurassa hän sitten toi esiin ajatuksen urheiluseuran perustamisesta ja sai ajatukselleen kannatusta muun muassa nuorisoseuralaisilta kuten Elina Varilalta (Haglund), Lempi Järvelältä ja Emma Virkkalalta. Otto Känsälä urheili itsekin. Hänen nimensä löytyvät tulosluetteloista nuorisoseurojen hiihtokilpailuista ja heittojen kolmiotteluista. Muistikuvien mukaan Otto oli vahva mies, joka teki vaikutuksen kerran kävelemällä käsillään…