Vanhat valokuvat kotikunnan maisemista herättävät aina paljon kiinnostusta. Kun eteen sattuu tunnelmallinen maalaus vaikkapa vuosisadan takaa, katsoja heittäytyy helposti aikamatkalle lapsuuteensa tai vieläkin vanhempaan aikaan: siihen mielenmaisemaan, jota pystyy vain kuvittelemaan tai joka on siirtynyt muistoihin entisten sukupolvien tarinoissa. ”Lauvantai-ilta Kaustisen Tastulassa 29.6.18” on Museovirastomme sivuilla oleva kuva, joka pysäyttää. Missä tällainen maisema on ollut? Missä näin kaunis ja samalla herkkä taloryhmä on ollut? Mitä siitä on jäljellä? Kuvan tekijä on Toivo Salervo. Kuka hän oli ja mitä mahtoikaan Salervo Tastulassa sinä kesäkuisena lauantaina ollut muuta tekemässä paitsi maalaamassa tätä hienoa taulua. Toivo Salervo oli Kuopiossa vuonna 1888 syntynyt arkkitehti,…
-
-
Kertoja maanviljelijä Väinö Timonen (1897-1970) Kaustisella Niin ne oli ne isot tanssit semmosia, että mistä iso tupa saathin, niin siinä pirethin isot tanssit ja minen tierä, miten se tieto niistä levitethin eri kylille, ei ollu sanomaleheresä, se kuluki vain suusta suuhun se tieto. Tuli eri pitäjistäki ja varsinki eri kylistä niihin ishoin tanshein väkiä ja iltasella net kokointu sinne ja tanssithin ja sielä panthin kans sitte purppuri yönaikana, keskellä yötä, millon häntä ennätethin, niin aina panthin purppuri. Soli kansan tapa, että se purppuri tanssithin. Ja soli miesten purppuri, niin miehet haki. Soitethin niinsanottua purpurimarsia ja sen marsin aikana kukin poika…
-
Kertoja Väinö Timonen, mv. (1897-1970) Kaustisella Noli ylen juhulalliset ne vanhat häät. Noli juhulallista toimitusta. Sieloli ensiks suuri tanssilava tehty ja soli koivuilla ympäröity ja niitoli pitkästi istutettu kahen puolen tietä, soli semmonen kuja. Näin hääpaikka oli koristeltu. Ja sitte ko sinne häihin tulthin, niin ne alako sillälailla, että nuoriväki huurethin suvun ja arvon mukhan niinsanotun vihkiliinan pitomiehiks, mutta minun aikanani ei enää oo vihkimisen aikana piretty semmosta liinaa vihittäväin päällä, mutta kumminki sanothin vihkiliinan pitomiehiks. Morsiamen ja sulhaisen lähimmät sukulaiset noli sitte, huurethin enstä, noli sitte niinsanottuja ylimäisiä ja sitte vähemmän sukulaiset ja ventovierhat viimeks sitte huurethin. Nuoret tytöt…
-
The Telstars oli kitarabändi Kaustiselta 1960-luvun kultaisina tanssilava-aikoina. Yhtye oli koossa vuosina 1964-1966. Siinä soitti soolokitaraa Juha Kangas ja joskus myös tangoja viululla, Veijo Uusitalo komppikitaraa ja saksofonia, Ilpo Paavola bassokitaraa ja Kauppi Virkkala rumpuja ja lauloi. The Telstars kulki soittomatkoilla juhlapyhinä ja kesäaikaan tiivisti. Koska pojat olivat vielä nuoria, melkein alaikäisiä, täytyi matkalle aina sopia taksikuljetus ja lisätä sen kulut keikkapalkan päälle. Soittopaikkoina olivat tanssilavat sekä talviaikaan eri seurojen talot. Eteläisintä suuntaa edusti Åminne Maalahdessa ja pohjoisinta Raahe. Idässä olivat Haapajärvi ja Pihtipudas ja keskemmällä useimmat keskipohjalaispitäjät. Kaustisen Kalliopaviljonki ja Nuorisoseurantalo olivat toki yhtyeen keikkapaikkoina, usein jonkun kuuluisamman kaustislaisen…
-
Miten Kaustisella pidettiin kruunuhäitä Kaustislaiset häät ovat monessa suhteessa verrattavat Kalevalassa kuvattuihin Pohjolan häihin, ainakin väen sekä ruoan ja juomankin paljouteen.Häät pidettiin aina sulhaisen kotona ja hänen tai hänen vanhempainsa toimesta ja kustannuksella – tavallisesti voitolla. Häämuonavaroihin kuluu teurastettu lehmä tai sonni, puoli tynnyriä herneitä, 5-6 nelikkoa suolattujaa siikoja, 150 kiloa tuoreita silakoita, 30-90 kannua viinaa. Tosin se myöhemmin vaihdettiin kahviin ja juotavaksi piti olla myös 2500 pulloa limonadia ynnä muuta. Pääsimme perheemme kanssa muutaman kerran mukaan tällaisiin perinteisiin häihin. Häät oli pidettävä kesällä, koska niiden täytyy tapahtua väenpaljouden takia ulkosalla. Häihin kutsuttiin suullisesti käyden talosta taloon koko kylä tai…