Kertoja Väino Timonen, mv. s. 1897 Kaustisella Hanhikoskelta ei oo rajalle muuta, ko hyvä kilometri. Lähimmät ruossalaistalot on jo alle kahen kilometrin, Jäneslampin talot. Vaikka ruossalaisia aina moitithan, että nei pirä suomalaisia oman arvosenhan, mutta kyllä täytyy sanua, että kyllä net on nuin yksityiselämäshän kovasti mukavia ihimisiä. Aina, vaikka sinne menee millon, niin sielä pirethän sinua niinko sukulaisia ja ei ne mitenkään anna ymmärtää, ettei ne nuomalaiset oon heirän arvosia. Ja samaten nuoren väen keskuuresa oli siihen aikhan, niin aina ko sielä oli tansseja ja iltamia, niin täältä menthin sinne ja ne tuli tänne ja minkäänlaista tuomosta niinko pahaa verta…

Kaustinen, Jylhä. E. Isohanni, toiminnanjoht. s. 1914Kertoja Väinö Timonen, mv. s. 1897 Kaustisen Jylhässä Joku äijä se on ollu sitte sieltä Salonkylästä. Soli semmonen heittiö. Ko ne siihen aikhan kävi Pietarisa töisä, niin soli sielä tehenny kaikkia semmosia kolttosia sitte. Venäläiset, ko noli semmosia varkhaita, niin silloli ollu posliinin palasia, vaatepushin koonnu, ja soli ajannu vossikalla ja helistelly näin. No, noli luullu, että sillon rahapussi ja ajattannu issiihän sielä kauan aikaa. Viimen hän kylläinty siihen ajattamishen, niin soli sanonnu niille vossikoille, että hän lähtee käymhän sielä ja että hän jättää tämän pussin tähän, viissi sitä fölijyshän pitää. Meni johonku huonhen…

Kertoja Väino Timonen, mv. s. 1897 Kaustisella Minä muistan hyvinki alakuperäsiä maanvilijelysasioita. Siihen aikhan, ko ei peltoja vielä eikä ketoja palio ollukka, että kaikki oli luonnonniittuna ja sitte nii ei ollu vielä niin sanottuja fälttejä, oli vain semmonen kurikkalainen. Soli semmonen niinko kuusen juuri ja se runko semmonen vinkkeli ja siinoli sitte terä ja siipi, ne oli rautaa siinä, mutta muuten soli puuta ja siinoli yks semmonen selekä, josta toisella kärellä pirethin kiini ja semmoset puuaisat. Siinoli semmonen pyöriä puupooma ja aisoisa oli sitte kaks semmosta puolakalamia, jos oli reikä, että se pooma mahtu siittä ja se pistethin sitte niinko…

Kertoja Väinö Timonen, s. 1897 Kaustisella Ne kuluki ne laukkuryssät sillon, ko minä olin nuori aivan jalakapelillä. Niillä ei ollu hevosta, mutta hirmusen iso nahkalaukku. Soli minun mielestäni niin iso, ko molin poikanen, että soli nuin syltää pitkä se laukku. Ja siinoli semmonen niinko silan mahavyö, vieläki leviämpi, niinko kilipavalihaisa ennen oli semmonen rintaremmi, semmonen hyvin leviä. Soli kahenpään laukusta renkhat ja se remmi oli sitte niistä renkhaista näin. Ja sitte se laukku tuli poikkipäin selekhän ja se remmi täältä, toinen remmi toiselle olalle, soli semmonen umpinainen, se verethin täältä pään läpi näin ja se mutka tuli tähän navan kohalle.…

Kertoja Väinö Timonen s. 1897 Kaustisella Soli ollu semmonen hyvin paha pappi se Kalle-pappi. Ne kuluki siihen aikhan kinkerinpirosa eivätkä käynny kotona yöt; noli aina yötä siinä, joko tulivat siihen, misä aamulla kinkerit alako tai sitte, ko kinkerit oli loppunnu, yöpyvät ja taas muuttivat seuraavhan kinkeripiirhin. Ei ne kotona aina yötä käynny, niinko tämän ajan papit. Kyllä soli muistaakseni Kalle-pappi, joka oli ollu semmonen vähä virallinenki sitte, niinko sen ajan papit oli, että niitä piti vähän nuin orijailla. Ja sitte soli täsä Jylhäsä ollu kinkerit siinä Aapan Jussilla, niin sanotusa Seksmannin talosa. Soli seksmanni se Jussi ja siinä ei ollukkaan…