Kaustislaiset joutuivat tekemään kirkkomatkansa 1400-luvulla Pietarsaareen. Kaarlelaan rakennettiin kirkko 1489-94, mutta kirkkomatka oli edelleen yli 50 kilometriä. Veteliin (Yliveteliin) rakennettiin kirkko 1639, ja samoin aikoihin alettiin kirkon rakennus myös Kaustiselle. Hanke kuitenkin raukesi asiaankuuluvan luvan puuttumiseen. Kaustislaiset ehtivät kuitenkin rakentaa muutamia hirsikertoja. Erään säilyneen runon mukaan ”kirkko siirrettiin Veteliin”. Siitä ajasta lähtien jäljelle jäi nimi Kappelinkangas. Vuonna 1738 Vetelin kappalaisen Jakob Forseliuksen tutkiessa historiaa, vanhat perustukset olivat vielä näkyvissä Kappelinkankaalla. Kaustislaisten hankkeen esti Kokkolan silloinen kirkkoherra Erik Galle, joka määräsi kirkon pystytettäväksi Vetelin puolelle. Kun Ylivetelin, johon Kaustinenkin silloin kuului, väkiluku kasvoi, paineet saada Kaustiselle oma kirkko kävivät suuriksi. Kaustisella…
-
-
Opettaja Abraham Björck syntyi verosepän poikana Kaustisella 12.1.1849. Hän opetteli jo nuorena poikana urkujen soittoa ja toimi Kaustisen kirkossa virkaatekevänä urkurina, kunnes lähti Jyväkylään seminaariin opiskelemaan kansakoulunopettajaksi 17-vuotiaana itse Suomen koululaitoksen isän Uno Cygnaeuksen johdolla. Valmistuttuaan Björck sai ensimmäisen opettajan paikkansa Perniön kunnan kirkonkylän koulusta läheltä Saloa 1872. Siellä hän toimi myös virkaatekevänä urkurina Särkisalon eli Finnbyn kirkossa. Björck muutti Paimioon ja siellä olevan Jokelan koulun opettajaksi vaimonsa kanssa 1881 ja teki tätä työtä yli 70-vuotiaaksi. Siirryttyään eläkkeelle 1926 Abraham Björck kirjoitti muistelmansa elämänsä alkuvaiheista aina niihin vuosiin, jolloin hän toimi Perniössä opettajana. Perniössä ja Paimiossa Björck muistetaan vielä tänään,…