(kirjoittanut Otmar Myllymäki 1970-luvulla) Se on pitäjä Pohjanmaalla, jossa on kaksi jokea hallan syntysijoja tervan poltto tantereita. Pienempi Köyhäjoki nimeltänsä, vereltänsä hyvin vähäinen vaatimaton varoiltansa, hengeltä sitkeä väkevä. Viel´ on täällä miesten mahti, joilta säilyy pojille tahti, joesta vähät eletään, rantoja sen hoiretaan. Markunkoski, Perhon veret joutuin panee virtaamaan. Mosalassa ruvis-parka moniks paloiks pärkyää. Paloista synty pitäjän leipä, leipä rukhiinen …
Kaustisen paanutalkoot 2012-2014
Kaustisen paanutalkoot 2012-2014 – vuosisadan rakkaustarina Keväällä 2016 ilmestyneessä Suomen kauneimmat kirkot -kirjassa on kuva Kaustisen kirkosta. Kirkonrakentajien muistomerkin suunnalta otetussa kuvassa uudet paanukatot hohtavat kauniisti. Noin 35 000 talkootyönä veistettyä ja tervattua paanua kertovat siitä, etteivät Kaustisen kuntavaakunassa kuvatut viulu ja naularistit ole menneisyyttä. Monipuolisen kansanmusiikkiperinteen tavoin myös kirkonrakentaminen on tätä päivää. ”Kuorikoskien helmen”, kirkonrakentajasuvun kotikirkon ja tapulin viimeisin kattoremontti …
Kinon elokuvat toivat viihdettä Kaustisen elämään
Elokuva oli tullut Suomessakin viihteen alan merkittäväksi tekijäksi jo sota-aikana 1940-luvulla. Kaustisen ensimmäinen elokuvateatteri oli Pajalassa niin kutsutun terveystalon paikalla. Ahkera yrittäjä ja monitoimimies Oskari Tuominiemi päätti hyvien kokemusten ansiosta rakentaa uuden teatterin Pajalantielle Finnintuvan naapuriin. Elettiin aivan 1950-luvun alkua. Oskari Tuominiemi (1897-1971) oli seppä, joka pisti kaustislaisten fältit ja äkeet kuntoon. Tämän tehtävän vuoksi hän oli saanut vapautuksen asepalveluksesta. …
Kotikyläni
(Kirjoittanut Liisa Myllymäki 1941-2017) Kerronpa teille kylästä tästä, joka sijaitsee Kaustisen pitäjässä. Köyhäjoki on kylämme nimelthän ja sielä me sovusa asuthan. Nyt Köyhäjoki on nimensä vertainen, se juoksulthan kovin vähänen. Ei sen rannoilla enää ongita eikä lohet hypi pienisä koskisa. On joskus aikojen alusa vielä vettäki virrannu uomasa. Ko ihimiset kylän asutti, niin joki ja messä heirät elätti. Nyt rannoille …
Leena Sandberg muistelee aikoja kunnantoimistossa 1948-1966
Aloitin työni harjoittelijana Kaustisen kunnantoimistossa tammikuussa 1948 alle kahdeksantoistavuotiaana. Kunnantoimisto oli Kaustisen Säästöpankin vuokralaisena samoin kuin kansanhuoltotoimistokin. Tullessani töihin minulla ei ollut minkäänlaisia tietoja kunnan hallinnosta eikä työtehtävistä. Töissä uskoin selviytyväni sellaisella varmuudella kuin vain täydellinen tietämättömyys antaa. Toimiston ehdoton auktoriteetti oli kunnallislautakunnan esimies Oskari Puumala. Myöhemmin tulin tietämään, että kunnallislautakunnan esimiehen tehtävä oli tärkeä ja keskeinen. Esimieheni oli kunnansihteeri …