• Kertomukset ja tarinat - Kunnan ja valtion toiminta - Muistelukset - Seurakunta ja hengellinen toiminta

    Sopu sijaa antoi

    Kaustisen kirkkomaan vieressä likellä kotiseutumuseosta on pieni rakennus, Suutarin mökki. Se on toiminut 1940-luvulla jopa opetuskeittiönä. Kaustisen kansanopisto piti majaa aloittaessaan 1947 Nuorisoliiton omistamassa rukoushuoneessa aivan kirkon vieressä. ”Varsinaista opetuskeittiötoimintaa ei ensimmäisenä talvena ollut. Keittäjä valmisti aamiaisen ja keittiöryhmä johdollani päivällisen”, kertoi kirkkoherra Harri Pirilän kotitalousopettajaksi pyytämä Inka Järvelä. Järvelä kertoo, että tuli vaativaan työhön pienin eväin. Takana olivat opinnot Vetelin emäntäkoulussa ja Kauhajoen kotitalousopistossa. Järvelä teki myös kasvatusopin approbaturin Oriveden opistossa. ”Nuorena uskaltaa joskus liiankin paljon.” Opetuskeittiötoiminta alkoi toisena opistovuotena Pajalan mäellä, josta kolmanneksi vuodeksi siirryttiin suutarin mökkiin. ”Toimimme silloin jo aikaamme edellä, sillä myös pojat olivat joitakin päiviä…

  • Henkilöt - Järvelä - Kaustisen kylät

    Kortti kotiin Järvelään

    Tämän komean hevoskuvan on kotikylään lähettänyt William Järvelä, joka lähti Kaustisen Järvelästä Amerikkaan ensimmäistä kertaa vuonna 1900. William, eli Antti Viljami Antinpoika Järvelä syntyi Antti Jaakonpoika Järvilälle ja Leena Kaisa Juhontytär Varilalle huhtikuussa 1880. Ensimmäisellä matkallaan Amerikkaan Antti Viljami suuntasi velipuolensa Juho Heikki Järvelän luokse Calumetiin, jonne 1874 syntynyt Juho oli lähtenyt edeltä jo pari vuotta aikaisemmin. Kotitalo mainitaan olevan Leenantalo, Hakola. Isä-Antti oli menehtynyt jo 1887, Antti Viljamin ollessa vielä pieni poika. Sekä Antti että Juho kävivät välillä kotikylässään, lähtien takaisin Amerikkaan vuonna 1909. Leena Kaisalle vuonna 1911 lähetetyssä kortissa Antti kertoo laittaneensa äidilleen joulurahaa: viisi tuolloista dollaria on…

  • Uncategorized

    Kanadasta Kaustiselle, Torontosta Luomalaan

    Kopperoisen perhe muutti Kanadasta Kaustisen Luomalan kylään vuonna 1936. Perheen isä, Jaakko Kopperoinen oli syntynyt Viipurin läänissä, Pyhäjärvellä vuonna 1898, ja muuttanut Kanadaan metsätöihin vuonna 1926. Äiti, Hilja Luomala (passiluettelossa Hilma Hilja Katariina Luomala, s. 22.4.1898) oli lähtenyt Kanadaan jo 1924, päätyen Montrealin kautta Torontoon. Vuonna 1930 avioituneet Kopperoiset saivat pojan, Pentin vuonna 1934. Rovasti Pentti Kopperoisen elämäntarina kerrotaan vastikään julkaistussa Vilpittömästi teidän -teoksessa (SRK ry, Oulu), ja tarina Kopperoisten muutosta takaisin Kaustiselle on lainattu tästä kirjasta, kuten myös artikkelin avauskuva Kopperoisista Kanadassa. Pentin syntymän jälkeen Toronton Brunswick Avenuella asuneet Kopperoiset työskentelivät paikallispoliitikon palveluksessa, talossa, jossa Hilja oli työskennellyt jo…

  • Uncategorized

    Miksi Amerikka kutsui?

    Mikä sai tuhansien lähtemään pitkälle taipaleelle kohti tuntematonta mannerta, kenties huhupuheiden varassa? Mitkä asiat vakuuttivat suomalaiset siitä, että vuosien työ Amerikassa olisi kaiken vaivan arvoista? Lähtökohtia valottavat monet aikakauden teokset, kuten 1950-luvulla New Yorkissa julkaistu, ammattiyhdistyksien historiasta kertova Pioneers of Labor -kirjanen. Sen siirtolaisuutta käsittelevässä osuudessa kerrotaan näin, suomennettuna: ”Siirtolainen ammattiyhdistysten rakentajana Kuten kaivostyöläisten, terästyöläisten, tekstiilityöläisten, autotehtaiden työntekijöiden ja kutojien tarinat meille kertovat, ovat siirtolaiset olleet suuressa roolissa Amerikan rakentajina. Mikäli meillä vain olisi tilaa, kertoisimme myös yhtä lailla dramaattisia tarinoita koneistajista, painotyöläisistä, kuljettajista, sekä rakennusalalta, rautateiltä ja merenkulusta. Nämä maillemme rantautuneet ihmismassat – jopa 40 miljoonaa viimeisen sadan vuoden…

  • Järvelä - Kaustisen kylät

    Sisarukset Järvelästä: Walfrid, Adolf ja Lempi

    Antti Kustaa Järvilän talosta Järvelästä lähti monta sisarusta maailmalle 1900-luvun alussa. Ensimmäisenä onneaan lähti yrittämään 18-vuotiaana Walfrid Mattias Järvelä, saapuen Bostoniin SS Ivernialla maaliskuussa 1907 Liverpoolin kautta. Walfrid oli matkalla aina länsirannikolle asti, sillä suuntana oli Oregonin Astoria. Lännestä hän löysi tukkimiehen hommia, vahvistaa kesäkuulle 1917 päivätty kutsuntapaperi jonka mukaan Walfrid on työskennellyt St. Paul Loggingissa Washingtonin osavaltiossa. Walfridin perheeseen Hailuodosta alunperin kotoisin olleen Fanny Järven kanssa on kuulunut kaksi lasta, 1912 syntynyt Sylvia ja 1914 syntynyt Gertrude. Vuonna 1893 syntynyt Adolf Heribert Järvelä nousi City of New York -alukseen 1910, saapuen New Yorkiin lokakuun 1. päivänä. Adolf matkasi Red…