Kaustisen raviradan alkusykäys voidaan ajoittaa Kaustisen oriyhdistyksen perustamiseen vuonna 1909. Seudulla oli kasvatettu ja arvostettu hyviä hevosia jo vuosikaudet sitä ennen ja koko 1800-luku ajettu kilpaa, erityisesti Perhonjokilaakson kyläkilpa-ajojen alettua 1890-luvulla. 1900-luvun puolelle tultaessa oli rataa ryhdytty jo raivaamaankin, mutta oriyhdistyksen perustamisella oli alueelle iso merkitys.
63 hevosmiehen 23. helmikuuta 1909 perustaman oriyhdistyksen johtokunnassa olivat alun alkaen J.V. Kola, Herman Varila, Antti Uusitalo, Matti Kettu, Antti Huntus, Matti Järvilä ja Juhani Kola. Herman Varila toimi aluksi sekä puheenjohtajana että sihteerinä, ja vuodesta 1910 Juhani Kola otti nämä tehtävät hoitaakseen.
Juhanin nuorempi veli, Amerikassa 14 vuotta siirtolaisena nuoruudessaan ollut ja vuonna 1905 Kaustiselle palannut J.V, eli Jaakko Viljami Kola oli myös perustamassa Keski-Pohjanmaan Hevosjalostusliittoa. ”William” Kola, kuten hänet Red Lodgessa tunnettiin, toimi elämänsä aikana lukuisissa luottamustoimissa Kaustisella, varmastikin siirtolaisena ollessaan kerryttämällään kokemuksella.
Kun oriyhdistys oli perustettu, perustettiin rataa varten Kaustisen ja Teerijärven hevosystäväinyhdistys (Teerijärvi & Kaustby hästvänsförening). Nikulan oosilta valikoitunut maa-alue vuokrattiin 8.11.1909 50 vuoden vuokrasopimuksella Alfred Puumalalta ja teerijärviläisiltä Nils ja Johan Granbackalta.
Eräs innokkain rataprojektin alulle saattajista oli nikulalainen ylioppilas Kaarle Nestor Kuorikoski (1883-1933), jonka kerrotaan lausuneen radan syntysanat yhdistyksen perustamisen jälkeen. K.N. Kuorikoski muutti heti rakennustöiden alettua Amerikkaan ja eli loppuelämänsä kauppiaana Montanassa; valmista rataa hän ei päässyt näkemään. Kuorikoski suuntasi samoille seuduille Red Lodgeen, mistä ylempänä mainittu J.V. Kola oli muutamaa vuotta aikaisemmin palannut.
Rata valmistuu
Teerijärveläisen liikemies Kalle Björkin johdolla rata valmistui ja ensimmäiset ajot pidettiin Nikulassa 14.8.1910. Onkin kenties sopivaa, että voiton vei oriyhdistyksen oma Osmo, joka teki samalla ensimmäisen rataennätyksen. Ajoja pidettiin ensimmäisen vuosikymmenen ajan 1-2 ravit kesässä, mutta myös talviajoja oli radalla aluksi. Ylläpitosyistä jäärata-ajoja kuitenkin pidettiin mieluummin Juoperinlahdella. Varoja kerättiin muun muassa ravitansseilla tulevina vuosikymmeninä.
Sota-aika, erityisesti toisen maailmansodan vuodet verottivat raviharrastusta. Sekä miehiä että hevosia lähti sotaan 1940-luvulla ja taloista, joissa oli kaksi hevosta, lähti toinen sotaväkeen miltei aina. On kuitenkin muisteltu, että Kaustiselle hevoset useimmiten myös palasivat sodasta, vaikka se jättikin jälkensä myös niihin.
Hevosjalostusyhdistys
Oriyhdistyksen toiminta oli myös jäänyt vähäiseksi, ja niinpä uusi hevosjalostusyhdistys perustettiin keväällä 1945. Raviradan vuokraoikeudet luovutettiin uudelle yhdistykselle, joka osti radan omakseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Rata kunnostettiin talkootöillä ja ensimmäiset sodanjälkeiset kilpailut pidettiin jo syyskuun lopulla 1945, 26 hevosen voimin.
Kovaa kilpailua oli noihin aikoihin erityisesti Kaustisen Alapään (Kokkolan suunta, eli Nikula, Salonkylä ja Viiperi) sekä Ylipään hevosmiesten kesken. Vuoden viimeiset kilpailut jouduttiin pitämään maantiellä ratavaikeuksien takia, 30.12.1945.
Uuteen nousuun
Vuodesta 1949 alkoi ravitoiminnan uusi nousu, jota vauhdittivat seudun hevos- sekä maatalousnäyttelyt sekä vedonlyönnin suosion kasvu; totalisaattori eli toto muodostui suosituksi. Hevoskilpailuista oli hallituksen hyväksymänä lyöty vetoa jo vuodesta 1927 alkaen: alkuperäisen asetuksen mukaan 20% vaihdosta meni valtiolle hevoskasvatuksen edistämiseen, 10% järjestäjille ja 70% palautui pelaajille. Palautusprosentti nostettiin 80%:een vuonna 1966, mikä vauhditti pelaamista.
Rata-aluetta kasvatettiin 1970-luvun puolivälissä ja olemassaolevia rakennuksia laajennettiin. Hevosjalostusyhdistys muutettiin vuonna 1977 Kaustisen Seudun Raviseuraksi. Noina aikoina Nikulan raviradasta haviteltiin myös Keski-Pohjanmaan maakuntarataa, mikä siitä vuosikymmenen vaihteessa myös tuli. Tuolloin valmistui myös mittava uusi ravikatsomo uusine torneineen ja tiloineen, miltei neljän miljoonan markan hankkeen myötä.
Uuden katsomon harjannostajaiset pidettiin huhtikuussa 1980 ja viralliset vihkiäisravit syyskuussa. Paikalla pidettiin myös sopivasti nimettyjä Festivaali- ja Pelimanniajoja. Kuninkuusravit Nikulaan saatiin kesäksi 1985 ja näiden myötä Kaustisesta tuli kirkonrakentajien, kansanmusiikin, kansanparannuksen sekä kuninkuusravien pitäjä. Toisen kerran ne pidettiin Kaustisella vuonna 2002.
Artikkelin lähteenä käytetty Terttu Hanhikosken historiikkiä / Kiitokset Aarre Virkkalalle