• Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset - Murre ja tapakulttuuri

    Vapun viettoa Oosinkalliolla

    Kaustisella ei vappua erikoisemmin vietetty ainakaan 1940-luvun aikoihin. Se oli työssä käyville ja koululaisille vapaapäivä. Maanviljelijät toimivat normaaleissa arkiaskareissaan ja olivat tyytyväisiä, kun saivat vapaapäiviään viettäviä apulaisiksi siemenperunoiden nostoon. Ne kerättiin kellarista isoihin perunalaatikkoihin, jotka useimmiten pinottiin talon sisälle ikkunoiden eteen valoon itämään. Nehän pilasivat monen viikon ajan sisäsisustuksen, mutta silloin ei sisustamisesta edes puhuttu. Mikäli navetassa oli isohkot ikkunat ja pienempien eläinten ketat sopivasti ikkunoiden edessä, laatikot voitiin pinota sopivasti myös näiden kettojen yläpuolelle. Yksi vapun merkkipaalu oli, kun ns. oltermannit kiersivät kylällä. Oltermanneilla oli tärkeä tehtävä. Kerran vuodessa, vappuna, ne kävivät jokaisessa talossa, jossa oli savupiippu, oli se…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset - Murre ja tapakulttuuri - Uncategorized

    Haltioista ja ruumhin väestä

    Sillon ennen oli niitä haltioita. Ihimiset oli siinä uskosa, että niitä on ja sitte ne näkivät niitä kans. Se yks Matti-vainaa sano, ko kysyin hältä, että onko hän niin rohkia, että olis ruumhin ollesa riihesä sieltä noutanu kiviä kiukhasen. Köyhäjokiset oli tuollain puhunut. Niin minä Matilta tuota peräsin niin Matti sano, ”ettei siinä oo erääkään”. Se puhu sillä lailla paskakielellä, että ”öyhäjokiset” uskovat tuommosia ja uskovat omia valheithan. Mutta kyllä siihen aikhan uskothin noitia. Pikku-Klumpin isäntä-vainaa, se Junnon äijä, niin se toimitti tätä. Se isse oli haukkumanimelthän Taipi-Jussi, se oli kerran päishän oli ollu talavella meirän kirkolla. Siinä oli sillon…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset - Murre ja tapakulttuuri

    Vanhoja tarinoita Kaustiselta

    Juho Wirkkalan (1874-1961) tarinoita merkitsi muistiin Eino Isohanni vuonna 1951. Hänestä tuli Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton toiminnanjohtaja 1950-61. Työtä aloittaessaan hän kiersi maakunnassa ja haastatteli nauhalle ihmisten keromuksia vanhoista ajoista. Maakuntaliiton arkistosta löytyi runsaasti Kaustisella tehtyjä haastatteluja, joista seuraavassa muutamia. Haastattelut olivat luonnollisesti murteella eikä niitä ole puhtaaksikirjoituksessa stilisoitu. Iso-Mosala oli voimamies Täällä on ollu Iso-Mosala (Matti Kentala 1838-1888) tietämäni mukaan varsinainen voimamies. Isä-vainaja toimitti, että hän oli ollu sen seliäsä. Heitä oli ollu kuus poikaa ko se oli uinu joesta tästä kohasta joen yli. Ja sitte sillä oli semmonen pläkkihevonen, joka ei jaksanu vetää ko se tuli täältä messästä puukuorman kans.…

  • Henkilöt - Kirjat, lehdet, tutkimukset - Seurakunta ja hengellinen toiminta - Tekemistä, nähtävää ja koettavaa

    Sirkka-Leena Känsäkangas Ilon ja lohdutuksen lauluja elämänmatkalle

    Sirkka-Leena Känsäkangas os. Paasila s. 1955 Perhe: puoliso Antti ja kaksi aikuista poikaa, jotka asuvat jo omillaan. Lastenlapsia on kaksi. Leena on asunut koko ikänsä kotipaikallaan Köyhäjoella ja tehnyt elämäntyönsä maatilan emäntänä. Hän on monipuolisesti lahjakas ja aktiivinen osallistuja. Musiikki ja taide ovat olleet lähellä hänen sydäntään jo lapsesta saakka. Tauluja hän on maalannut jo vuosikymmeniä ja omia laulujakin on kertynyt yli 60 kpl. Nyt on karjasta luovuttu ja eläkkeelle jäämisen myötä Leenalle jäi enemmän aikaa omiin harrastuksiin: kansalaisopiston taidepiiriin, näytelmäpiiriin, liikuntaan, vapaaehtoistyöhön. Kolmen jumpparyhmän ohjaaminen viikoittain sekä lauluryhmä Rentukat ja karaokekerho pitävät Leenan aktiivisena. Joulukuussa 2019 Leenan unelma toteutui…

  • Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Muistelukset - Tapahtumahistoria

    Moukarikarnevaalien juuret Kaustisella

    Kaustislaisen moukarinheiton historiaa tutkittaessa voidaan palata aivan 1960-luvun alkuun, jolloin seuran toiminta oli muutenkin varsin vilkasta. Tuolloin Heino Hanhikoski ja Arto Kaustinen heittivät miesten moukaria yli 40 metriä (Heino 48,07 ja Arto 40,05) ja nappasivat palkintoja piirin kisoissa. Taustalla oli Pauli Kaustisen vuonna 1940 heittämä pitäjän kärkitulos 38,21. Nyt siirryttiin siis uudelle kymmenluvulle. 1990-luvun alussa monipuolinen urheilumies Seppo Harju ja hänen poikansa Harri kilpailivat ahkerasti ja toivat Kaustisen nimeä tunnetuksi moukaripiireissä. Harri nakkasi moukaria 46,38 ja hätyytteli Hankikosken pitäjän ennätystä. 1990-luku muutti sitten lajin kehitystä niin Kaustisella kuin koko maassa. Tarkemmin Kaustisen Moukarikarnevaalien taustaa tutkittaessa voidaan siirtyä vuoteen 1992. Tuolloin…