Tekla Maria Wirkkala matkusti Amerikkaan helmikuussa 1900. Matkustusasiakirjoissa hän kertoo iäkseen 16 vuotta, mutta Kaustisen syntyneissä Tekla löytyy kesäkuulta 1885, niin että syntymäpäivä täsmää. Joka tapauksessa Lake Ontario-alus kuljetti Teklan turvallisesti Atlantin yli Liverpoolista Halifaxiin helmikuun 27. päiväksi. Suuntana oli Astoria ja kontaktikseen ”Tekkola Wirkala” mainitsee Knapptonissa asuneen veljensä. Saman vuoden väestönlaskentaan Tekla ehtiikin hienosti. Hän on Astoriassa kotipalvelijana Axel ja Clara Cortlundin perheessä, ja Cortlundit pitävät poortitaloa Bond Streetillä. Perheessä on kaksi lasta, Florence ja Adolph. Tekla on myös tutkimuksissa helppo sekoittaa vuonna 1883 syntyneeseen Aleksanteri Tofferin tytär Teklaan, joka kuitenkin meni naimisiin raahelaisen Axel Puustin kanssa. Tämän Teklan…
-
-
”Kun punapuun kantoon torppansa laittaa niin silloin se ilon päivä koittaa”, lauletaan Hiski Salomaan Lännen lokarissa. Kappale on suomalaisille tuttu, ja kertoman mukaan Hiski kirjoitti sen lennosta kuunnellessaan keskipohjalaisten siirtolaisten tarinoita. Keski-Pohjanmaalle kantavat myös tämän punapuun kannon tarinan juuret. Washingtonin osavaltio on metsäistä seutua punapuineen. Sinne lähti aikoinaan myös Kaustisella vuonna 1835 syntynyt Antti Kustaa Juhonpoika Kentala, joka Vetelissä asuessaan oli sukunimeltään Kainu. Amerikkaan 1870-luvulla päätyessään Antti Kustaa Kainusta oli tullut Gus Kainber, ja sillä nimellä hän teki ns. homestead claimin eli vaati asuttamaansa maata omakseen. Vaatimuksen muhiessa Gus Kainberin oli asuttava jossakin, ja sopivaksi asujamukseksi hän valitsi mailla sijainneen…
-
Frans Otto Timosesta on suvussa ollut tieto, että hän olisi ollut menehtynyt hämärissä olosuhteissa. Ilmeisesti Frans ei juurikaan laittanut Amerikan päästä kirjeitä kotiin, ja piti siellä yhteyttä vain siirtolaisina olleisiin sisaruksiinsa, kuten sisar Berthaan. Frans Otto haki passin 14.05.1909 ja matkasi Englannin Liverpoolista Caronia-laivalla USA:n Ellis Islandiin, jonne saapui 3.06.1909. Ensimmäisen maailmansodan kutsuntapapereissa hän on ollut vailla vakituista asuinpaikkaa, oleillessaan Yhdysvaltain länsirannikolla. 1910-luvulla hän on tilannut Toveri-lehteä. 1940-luvulla Frans Otto käytti nimeä Otto Timo. Kutsuntakortissa vuonna 1942 hän on vielä Frank Otto Timonen -niminen, mutta saadessaan kansalaisuuden vuonna 1944, hän on jo vaihtanut nimensä. The Daily Astorian -lehti kertoo 15…
-
Vuonna 1903 Amerikkaan lähteneestä Sandra Raumasta on jälkipolville säilynyt tietoja hänen puolisonsa, Nikolai ”Nick” Kankaan (Huhtakankaan) muisteluissa. Sandra oli Salonkylän kraatarin, Kalle Löfbackan tytär. Vuoden 1955 Siirtokansan kalenterissa Nikolai kertoi seuraavaa tietoa: ”Olen syntynyt vuonna 1880 Ylivetelissä Vaasan läänissä; tulin Suomesta maaliskuun 8.p Evelethiin, Minnesotaan ja olin siellä kaivostöissä, ’timberi-gängissä’ ja sitten mainarina pari vuotta, että sain matkapiletin maksettua. Sitten lähdin Duluthiin. Siellä tutustuin Kaustiselta kotoisin olleeseen Sandra Raumaan ja menimme sitten avioliittoon syyskuussa 1904. Kun ei ollut paljon töitä tarjolla, niin lähdin Evelethiin työnetsintään ja emäntä tuli kuukautta myöhemmin. Olimme siellä kolmatta vuotta. Sitten ostin parivaljakon (Bronco-team) ja menin…
-
Siirtolaisuustutkimus käsittelee pitkälti 1850-1950-lukujen välillä tapahtunutta muuttoliikettä. Kun nyt haastattelemme vaikkapa 1950-luvulla syntynyttä henkilöä, hänen isovanhempansa ovat mahdollisesti syntyneet 1800-luvulla. Itse siirtolaisen vanhemmat voivat olla syntyneet jo 1700-luvulla. Osoitus tällaisesta loikasta pitkälle menneisyyteen on Hanssi Juho Pollarin amerikanmatkojen tutkiminen. Hans Juho Pollari syntyi Kaustisella v. 1828 ja eli vanhaksi, 90-vuotiaaksi. Hänen isänsä Henrik Gabrielinpoika Salo syntyi jo 1785, eli huimat 250 vuotta sitten. Onkin soveliasta, että sukunimenä on toisinaan mainittu Gammelsalo, eli ”Vanha-Salo”. Muistelutietojen mukaan ”Pollarin tuhari” kävi nuoruudessaan Amerikassa, tienasi talorahat ja toi mukanaan taskukellon. Aikanaan perhe muutti Veteliin ja sukunimi muuttui Salosta Pollariksi 1857. Amerikkalaisista laivalistoista ”H J…