Kaustisella 3.5.1877 syntynyt opettaja Samppa Luoma oli kulttuurivaikuttaja ja monipuolinen, kotiseutunsa kirjallinen kuvaaja mutta myös valokuvaaja. Hänen ottamansa muutama kuva kaksoishäistä Kaustisella 1906 ovat jääneet historiaan. Sampan elämäntyön keskeisimmät vaiheet osuivat Petsamoon, jonne hän muutti 1921 ja jossa hänen vaiherikas elämänsä päättyi jouluaattona 1940. Luoma on haudattu Kaustiselle.
Samppa Luoma toimi opettajana Nurmijärvellä 1902-13, mutta hän vaikutti samaan aikaan kotikunnassaan. Hän oli tallentanut kaustislaisia tarinoita ja kansanperinnettä tarkasti havainnoiden. Hän pisti muistiin myös kansansävelmiä ja opetti sittemmin Kaustisella Salonkylän nuorisoseuran kuoron johtajana salonkitansseja.
Luoma oli arvostettu opettaja, joka julkaisi mm. opintokirjan, jota ihasteltiin laajasti. Kirjan avulla oppilas saattoi todistaa saamansa oppeja esimerkiksi töitä hakiessaan. Petsamoon siirtyessään hän oli jättänyt mm. Kokkola-lehden toimittamisen ja laajan ystäväpiirinsä.
Petsamossa Luoma toimi erittäin aktiivisesti yhdistyselämässä ja poliittisellakin saralla mm. kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Isänmaallisena konservatiivina Luoma oli perustamassa suojeluskuntaa ja Lotta Svärd-osastoa.
Radio avasi opettajalle koko maailman ja hän opetteli myös useita kieliä, mm. ranskaa ja unkaria. Siellä hän harrasti luonnontieteitä, teki säähavaintoja ja jatkoi myös valokuvausharrastustaan. Hän lähetti kuviaan Suomen Kuvalehteen.
Samppa Luoma oli luova persoona, joka kirjoitti runoja ja sävelsi mm. Petsamon laulun, joka esitettiin radiossa 1931, kun juhlittiin Petsamon liittymisen 10-vuotisjuhlaa osaksi Suomea. Hänen luonaan kävi koti- ja ulkolaisia tiedemiehiä, taitelijoita ja korkeita virkamiehiä. Luomaa saattoi kutsua kosmopoliitiksi.
Samppa Luoman isä oli Juho (Jussi) Matinpoika Luoma ja äitinsä Maria Erkintytär Vintturi o.s. Hautakoski.
Avauskuva: Hääruoalla 1906, kuvaaja Samppa Luoma / Kuva: Kansanmusiikki-instituutti
