Aukusti Myllymäen ensimmäinen Amerikan-reissu tyssäsi. Passiluettelosta Aukusti löytyy, sillä hän on hakenut passia joulukuussa 1907. Suvun perimätietona kerrotaan, että hän olisi sataman laiturilla, Amerikkaan lähdössä, saanut tuulenpuuskan mukana sahanpurua silmään ja saanut siitä silmätulehduksen. Tämä oli siirtolaisen kannalta erittäin hankala asia, sillä maahantulijoiden oli läpäistävä terveystarkastus ja kipeä silmäkin saattoi aiheuttaa ongelmia lääkärin pakeilla. Amerikan pään tiedoista Aukustia ei vuosina 1907-1908 löydy, joten hän on joutunut palaamaan kotiin joko Englannista tai heti Hankoniemestä. Amerikan-kuume ei kuitenkaan tällä häipynyt. Vuonna 1923 Aukusti pakkasi tavaransa ja lähti Kanadaan Antti Läntän luokse; kotiin jäivät vaimo Senja ja lapset. Suuntana oli Port Arthur, Ontario.…
-
-
Oskari Kolabacka matkusti vaimonsa Elviinan (os. Poikkijoki) ja vastasyntyneen poikansa Niilon kanssa Amerikkaan lokakuussa 1913. Oskari oli ollut Amerikassa jo vuodet 1904-1913, eli hän oli mennyt sinne kovin nuorena. Siellä Oskari oli tavannut Elviiran, ja he menivät Fitchburgissa naimisiin lokakuussa 1908. Kävi kuitenkin niin, että Oskarin ja Elviiran poika Niilo menehtyi heidän päästyään Fitchburgiin heti lokakuussa 1913. On todennäköistä, että tämä tapahtuma hajotti perheen ja Elviira päätyi pian hakemaan eroa Oskarista. Ero myönnettiin keväällä 1915. Erikoista on, että Oskarille on elokuussa 1915 myönnetty avioliittolupa Tiina Poikkijoen kanssa – tätä kirjoittaessa on epäselvää, onko kyseessä sama henkilö kuin Elviina Poikkijoki. Taustalla…
-
Selma Wintturi syntyi Vintturilla asuneiden Aleksanterin ja Leena Kaisan vanhimpana tyttärenä. Aleksanteri Vintturi oli kylän merkkimiehiä, toimien koululautakunnassa ja järjestäen kylän asioita. Selma lähti Amerikkaan tammikuussa 1887 ja meni siellä naimisiin kaustislaisen Juho Oskari Matinpoika Viitalan kanssa 1895. Poika Urho Aleksanteri Viitala syntyi Kaustisella 23.11.1895, sillä Selma oli tullut takaisin Kaustiselle käymään. Selmasta on vuonna 1900 merkintä Antti ja Amalia Wintturin luona Fitchburgissa, sillä hän oli lähtenyt takaisin Amerikkaan pakon sanelemana, ehkä myös Juhon noutamana, sillä rippikirjojen mukaan tastulalainen Juho Oskari oli myös Kaustisella vuonna 1900. Poika Urho jäi Kaustiselle kasvamaan isovanhempiensa Aleksanterin ja Leena-Kaisan luokse. Juholle ja Selmalle syntyi…
-
Juho Björknäsin houkutteli Amerikkaan Kalle Kettu. Juhon veli Matti oli myös Amerikan siirtolainen, sillä tämä oli mennyt Ashtabulaan, Ohioon töihin 1890-luvun alussa. Matin säilyneissä kirjeissä Amerikan työmaita ei liikaa kehuta ja taudit ja tappelut pelottavat kaustislaista. Kalle Ketun kirje on kuitenkin positiivisempi ja saa Juhon pakkaamaan tavaransa ja lähtemään länteen vuonna 1893. Hänkin kirjoittaa kotiin useasti elämänsä aikana, ensin jo Liverpoolista. Juho päätyy Ilwacoon, Washingtoniin asti. Kirjeessään kotiin hän kertoo matkaan menneen täydet kuusi viikkoa, kun laskee ensin matkan Kaustiselta Hankoniemelle ja sieltä aikanaan Englantiin, josta Bremen-laivalla New Yorkiin ja vielä mantereen halki. Aluksi hän paiskii töitä Sunshinessä Leander Jylhän…
-
Matti Alfred Järvelä oli perheensä toisiksi vanhin poika. Isä Antti Leanteri oli Järvelän Oosilta ja tullut Ylitaloon vävyksi, ja yhdessä vaimonsa Maija-Liisan kanssa he rakensivat Löötin tuvan Järvelään. Vanhin poika Antti jäi nuorempien sisarusten kanssa pitämään taloa pystyssä, kun Matti Alfred ja myöhemmin veli Juho Viljami lähtivät 1900-luvun alussa Amerikan siirtolaisiksi. Matti Alfred lähti ensin Bostoniin vuonna 1907, Saxonia-laivalla. Sieltä hän löysi tiensä Fitchburgiin, monelle kaustislaiselle siirtolaiselle tuttuun paikkaan. Fitchburgissa hän ei kuitenkaan viihtynyt pitkään, vaan jatkoi länteen kohti Michiganin työmaita. Sellaisen Matti Alfred löysi Alabasterin kipsikaivokselta, jonka tuotetta nimitettiin myös alabasteriksi. Vuonna 1912 Matti Alfred meni naimisiin suomensukuisen Lydia…