Kertoja Väinö Timonen, s. 1897 Kaustisella Ne kuluki ne laukkuryssät sillon, ko minä olin nuori aivan jalakapelillä. Niillä ei ollu hevosta, mutta hirmusen iso nahkalaukku. Soli minun mielestäni niin iso, ko molin poikanen, että soli nuin syltää pitkä se laukku. Ja siinoli semmonen niinko silan mahavyö, vieläki leviämpi, niinko kilipavalihaisa ennen oli semmonen rintaremmi, semmonen hyvin leviä. Soli kahenpään laukusta …
Timosen Väinö muisteli viljelyshommia
Kertoja Väino Timonen, mv. s. 1897 Kaustisella Minä muistan hyvinki alakuperäsiä maanvilijelysasioita. Siihen aikhan, ko ei peltoja vielä eikä ketoja palio ollukka, että kaikki oli luonnonniittuna ja sitte nii ei ollu vielä niin sanottuja fälttejä, oli vain semmonen kurikkalainen. Soli semmonen niinko kuusen juuri ja se runko semmonen vinkkeli ja siinoli sitte terä ja siipi, ne oli rautaa siinä, mutta …
Salonkylän äijä teki kolttosia Venäjällä
Kaustinen, Jylhä. E. Isohanni, toiminnanjoht. s. 1914Kertoja Väinö Timonen, mv. s. 1897 Kaustisen Jylhässä Joku äijä se on ollu sitte sieltä Salonkylästä. Soli semmonen heittiö. Ko ne siihen aikhan kävi Pietarisa töisä, niin soli sielä tehenny kaikkia semmosia kolttosia sitte. Venäläiset, ko noli semmosia varkhaita, niin silloli ollu posliinin palasia, vaatepushin koonnu, ja soli ajannu vossikalla ja helistelly näin. No, …
Timosen Väinöllä hyvät muistot “ruossinkielisistä”
Kertoja Väino Timonen, mv. s. 1897 Kaustisella Hanhikoskelta ei oo rajalle muuta, ko hyvä kilometri. Lähimmät ruossalaistalot on jo alle kahen kilometrin, Jäneslampin talot. Vaikka ruossalaisia aina moitithan, että nei pirä suomalaisia oman arvosenhan, mutta kyllä täytyy sanua, että kyllä net on nuin yksityiselämäshän kovasti mukavia ihimisiä. Aina, vaikka sinne menee millon, niin sielä pirethän sinua niinko sukulaisia ja ei …
Mäkikotkat lentävät enää vain muistoissa
Kuusikymmentä vuotta sitten touhuttiin Kaustisen Roskakalliolla kovasti. Rakennettiin hyppyrimäkeä tähtäimena päästä näkemään uljaiden mäkikotkien lentoa. Mäki vihittiin käyttöönsä 31. päivänä maaliskuuta 1963. Suomen ensimmäiset piirustusten mukaan rakennetut hyppyrimäet olivat valmistuneet Helsingin Alppilaan ja Kajaaniin. Rakennettu hyppyrimäki ei sen sijaan ollut vielä pystyssä Kaustisen Finninkalliolla, jonne Kokkola-lehdessä kutsuttiin maaliskuussa 1899 laskijoita seuraavalla ilmoituksella: ”Mäenlaskukilpailu toimeenpannaan Kaustisella ensi lauantaina. Kokoonnutaan kirkolle klo …