Matts Viljam Matinpoika Rasmus muutti Amerikkaan vuonna 1899, kirkonkirjojen mukaan. Hän oli syntynyt Köyhäjoella, mutta perhe muutti hänen nuoruudessaan Kokkolan pitäjään, Sokojalle, jossa perheen sukunimi muuttui muotoon Wikman. Kokkolan passiluettelosta 28.9.1899 löytyy Matts Mattson Rasmus, mutta syntymävuosi on merkitty 1877. Yhdysvalloissa hän asettui aikanaan Wisconsiniin, ja elämä vei miestä mieron tielle. Työmies-lehti kirjoittaa Rasmuksen kuolemasta seuraavasti: ”SUOMALAINEN KUOLLUT VIINAAN. Mellen, Wis, huhtikuun 5.pv Omalta kirjeenvaihtajalta Kansalaisemme William Mattson (Rasmus) kuoli tänään kello 4 iltapäivällä, lääkärin lausunnon mukaan alkoholimyrkytykseen. Rasmus oli ollut koko päivän kumppaniensa kanssa juopottelemassa. Huhujen mukaan sanottiin jonkun lyöneen Rasmusta pullolla päähän, vaan lääkäri sanoi sen olleen perätöntä…
-
-
Aukusti Myllymäen ensimmäinen Amerikan-reissu tyssäsi. Passiluettelosta Aukusti löytyy, sillä hän on hakenut passia joulukuussa 1907. Suvun perimätietona kerrotaan, että hän olisi sataman laiturilla, Amerikkaan lähdössä, saanut tuulenpuuskan mukana sahanpurua silmään ja saanut siitä silmätulehduksen. Tämä oli siirtolaisen kannalta erittäin hankala asia, sillä maahantulijoiden oli läpäistävä terveystarkastus ja kipeä silmäkin saattoi aiheuttaa ongelmia lääkärin pakeilla. Amerikan pään tiedoista Aukustia ei vuosina 1907-1908 löydy, joten hän on joutunut palaamaan kotiin joko Englannista tai heti Hankoniemestä. Amerikan-kuume ei kuitenkaan tällä häipynyt. Vuonna 1923 Aukusti pakkasi tavaransa ja lähti Kanadaan Antti Läntän luokse; kotiin jäivät vaimo Senja ja lapset. Suuntana oli Port Arthur, Ontario.…
-
Armas Holmion kirjoittamassa Michiganin suomalaisten historia -kirjassa Dr. Konstant Koskesta kerrotaan seuraavaa: ”Tohtori Konstant Koski syntyi syysk. 3 pnä 1896 Kaustisen Känsäkoskella. Vanhemmat olivat Reinhold ja Maria Känsäkoski. Konstant saapui Amerikkaan v. 1913, ensin Victoriin, Coloradossa. Suoritti korkeakoulun Chicagossa ja chiropractor-tutkinnot National College of Chiropractic-opistossa, saaden tohtorin arvon. Tohtori Koski kuuluu 32 asteen vapaamuurari- ja Mystic Shrine-loosheihin ja Rosicrucian-järjestöön. Ammatti-alaltaan hän on kirjoittanut teoksia ja on toiminut innokkaasti Hiawatha-alueen historiallisessa seurassa. Hän on Michiganin Suomalaisten Historia -seuran perustavia jäseniä, kuuluen sen johtokuntaan ja finanssikomiteaan. Ennen tätä, asuessaan kaksi vuotta Rollassa, North Dakotassa, hän v. 1954 perusti North Dakotan suomalaisen historiaseuran,…
-
Tässä juttusarjassa seuraamme siirtolaiseksi lähteneen kaustislaisen Konsta Känsäkosken elämää Amerikassa. Kaivostöiden jälkeen Konstaa alkoi kiinnostaa opintie entistä enemmän. Hän oli kiinnittänyt huomiota omaan terveydentilaansa vuosien ajan, mikä ohjasi Konstaa perehtymään sekä hengen että ruumiin asioihin. Nuoremmalla iällä koetut silmä- ja korvatulehdukset jatkuivat Amerikassa poskiontelontulehduksena eli sinuiittina, mihin Konsta sai alkuun leikkaushoitoa. Montanan Great Fallsissa Konsta pääsi paikallisen kiropraktikon pakeille, minkä hän kertoi auttaneen niin etteivät ontelot enää vaivanneet. Tästä Konstan ajatus opiskella itsekin samaa alaa sai alkunsa, ja vietettyään aikaa Portlandissa, Oregonissa hän vieraili tohtorien Peter Kokon ja Onni Jurvan parantoloissa saamassa lisää hoitoa ja oppia. Ensimmäisen maailmansodan aikaan länsirannikon…
-
Amerikan siirtolaisten piti löytää työtä varsin nopeasti maahan päästyään, sillä matkakassa riitti vain tietyn ajan päähän. Edellisessä artikkelissa Konsta Känsäkoski kertoi matkastaan Amerikkaan. Nyt oli aika päästä palkkatöihin. Oltuaan kolme päivää Victorin kaupungissa, Coloradoon päässyt Konsta Känsäkoski etsi pian töitä kultakaivoksista vuokraemännän kehottamana. Aluksi se oli hankalaa, sillä moneen kaivokseen palkattiin vain Yhdysvaltain kansalaisia, ja Konstan majoittanut emäntä arvioi hänen olevan kaivostyöhön laihanlainen. Varmuuden vuoksi Konsta pisti paljon vaatetta päälle työnhaussa, jotta vaikuttaisi rotevammalta. Hänen matkaansa lähti Amerikassa kaksi vuotta ollut suomalainen, joka taisi kieltä paremmin. Konsta kirjoitti tarvittavat fraasit lapulle, ilmeisesti foneettisesti että lausuminen onnistui. Muistelmissaan Konsta pohtii englannin…