Perhonjokilaaksossa vainajan ulosveisuu oli vuosisatojen ajan tärkeä osa hautausperinnettä. Tapa juontaa juurensa keskiajalle, jolloin vainaja saatettiin viimeiselle matkalleen rukouksen ja laulun säestyksellä. SUOMEKSILue lisää (PDF) > IN ENGLISHRead more (PDF) > PÅ SVENSKALäs mer (PDF) > Näyttelytaulu (PDF)

Kaustislaiset kuuluivat keskiajalla Kaarlelan seurakuntaan, ja kirkkomatka oli yli 50 kilometriä. Ensimmäistä kirkkoa yritettiin rakentaa Kaustiselle jo 1600-luvulla, mutta hanke keskeytettiin luvan puuttuessa. SUOMEKSILue lisää (PDF) > IN ENGLISHRead more (PDF) > PÅ SVENSKALäs mer (PDF) > Näyttelytaulu (PDF)

Kaustisen urheiluperinne alkoi jo vuonna 1898, jolloin Köyhäjoella järjestettiin paikkakunnan ensimmäiset hiihtokilpailut. Aluksi urheiltiin nuorisoseuroissa, mutta innostus kasvoi nopeasti. SUOMEKSILue lisää (PDF) > IN ENGLISHRead more (PDF) > PÅ SVENSKALäs mer (PDF) > Näyttelytaulu (PDF)

Turkistarhaus nousi Suomessa merkittäväksi elinkeinoksi 1900-luvun aikana. Kokemuksia saatiin erityisesti Kanadasta ja Norjasta, joissa oli havaittu pohjoisen ilmaston tuottavan laadukasta turkkikarvaa. SUOMEKSILue lisää (PDF) > IN ENGLISHRead more (PDF) > PÅ SVENSKALäs mer (PDF) > Näyttelytaulu (PDF)

1900-luvun sodat muuttivat myös Kaustisen elämää. Kunnan miehet osallistuivat kaikkiin Suomen sotiin, ja kotirintamalla naiset, lapset ja vanhukset pitivät yllä arkea vaikeina vuosina. SUOMEKSILue lisää (PDF) > IN ENGLISHRead more (PDF) > PÅ SVENSKALäs mer (PDF) > Näyttelytaulu (PDF)