Meillä olisi varsin niukasti tietoa siitä, miten ihmiset elivät sata vuotta sitten, elleivät kiertävät kyläkuvaajat olisi tallentaneet näitä asioita ensimmäisillä alkeellisilla kameroillaan: miltä he näyttivät ja mitä he tekivät. Mistä he saivat kipinän harrastukselleen, josta joillekin muodostui pitkäaikainen työ. Millaiset olivat heidän asuinsijansa. Miltä kotikylämme näytti sata vuotta sitten? Tätä arvoitusta ryhdyttiin myös Kaustisella selvittämään. Syntyi Kyläkuvaajat kotiseutumme tallentajina -niminen teos, jossa kerrotaan usean kyläkuvaajan tarina. Heistä Samppa Luoma, Heimo Klemi ja sekä Elin ja Emil Jylhä kuvasivat Kaustisella, samoin kälviäläiset Otto ja Riku Junnola kuvasivat usein paikkakunnalla. Löydettiin tuhansia kuvia, lasinegatiiveja, joista lukuisia skannattiin ja saatettiin kirjan lehdille. Kirjan…
-
-
Pyrimme tallettamaan tietoa ja historiaa 1800- ja 1900-lukujen siirtolaisuusaalloista Kaustiselta kohti muuta maailmaa, aina Pohjois-Amerikkaa ja Australiaa myöten. Tarinat eivät kerro vain täältä lähteneistä, vaan myös Kaustiselle palanneista, ja siitä mitä paluumuuttajat toivat tullessaan kotipitäjäänsä, kyliinsä ja kotitaloihinsa mikäli suunta kävi takaisin siirtolaisuusvuosien jälkeen.
-
Kaustisen kunnan viettäessä 150-vuotista juhlavuotta perustettiin sähköinen ARVIITI-tietokanta. Tietokannan nimellä kunnioitamme kaustislaisen murresanojen ja perinteen kerääjän ja tallentajan Arvid Virkkalan (1897-1988) merkittävää ja arvokasta kotiseututyötä.