Elokuva oli tullut Suomessakin viihteen alan merkittäväksi tekijäksi jo sota-aikana 1940-luvulla. Kaustisen ensimmäinen elokuvateatteri oli Pajalassa niin kutsutun terveystalon paikalla. Ahkera yrittäjä ja monitoimimies Oskari Tuominiemi päätti hyvien kokemusten ansiosta rakentaa uuden teatterin Pajalantielle Finnintuvan naapuriin. Elettiin aivan 1950-luvun alkua. Oskari Tuominiemi (1897-1971) oli seppä, joka pisti kaustislaisten fältit ja äkeet kuntoon. Tämän tehtävän vuoksi hän oli saanut vapautuksen asepalveluksesta. Ennen sotia Oskari oli koonnut erilaisista ajoneuvoista omatekoisen traktorin, ja tekipä niitä myyntiinkin. Pajalaan kohosi ullavalaisten kirvesmiesten Urho ja Tyko Honkalan avulla teatteri, joka oli ”pystyyn timprattu” rakennus, ja sen nousevaan katsomaan mahtui puolitoista sataa katsojaa. Suomi-Filmit vetivät katsojia muualtakin…
-
-
Aktiivista toimintaa vuodesta 1975 Eläkeliiton Kaustisen yhdistyksen syntysanat lausuttiin helmikuun 9. päivänä 1975. Osuuspankin kerhohuoneeseen oli silloin kokoontunut 15 henkilöä, joka valitsi johtokuntaansa Martti Myllymäen, Martta Huntuksen, Arvid Kykyrin, Einari Uusitalon, Inkeri Paavolan, Hilda Peltoniemen, Vieno Nikulan, Paavo Varilan, Martti Varilan ja Bertta Aspforsin. Myllymäestä tehtiin ensimmäinen puheenjohtaja ja Aspforsista sihteeriHeti perustamisvuonna yhdistykseen liittyi 218 jäsentä, ja jäsenmäärä lähti pian ripeään kasvuun. Viiden vuoden kuluttua jäseniä oli 396 ja vuoteen 2000 mennessä jäseniä oli jo 789. Jäsenmäärä on sittemmin vaihdellut, mutta pysynyt aina 600 tienoilla. Kaustisen yhdistyksen toiminnassa on aina ollut paljon aktiiveja, ja jäsenten osallisuminen erilaisiin harrastuksiin on ollut…
-
Hintrikin kauppaTastulan ensimmäistä kauppaa pitivät Tastulan Hintrekki (Tastulan Tuomaan vaarin veli) ja Peltoniemen Jussi (Juho Juhonpoika Peltoniemi). Kauppa oli Hintrekin talossa Tuomas Tastulan nykyisen talon paikalla. Se toimi 1900-luvun alkupuolella talon porstuakamarissa. Saman talon tuvassa oli Joulun alla riisipuuro kypsymässä, kun naisasiakas tuli kauppaan. Hänelle oli puuronhyvä haju ottanut nenään ja hän oli tokaissut harmistuneena: ”konstikos se on kriiskryynipuurua keittää, ko on kryynit issellä.” Kuvassa kauppiaspariskunta Hintrekki (1867-1937) ja Maria Tastula(1859-1936) Armas Luomala, joka kaatui sodassa, oli Hintrekin luottomies ja toimitteli asioita Kokkolassa käydessään. Kokkolan Pohjanmaan tukkuliikkeessä oli töissä vielä 1950-luvulla jo eläkeikäinen kirjanpitäjä Eskon Liisa. Hän näytti Heimo Peltoniemelle vielä…
-
Amerikansuomalainen toimittaja, kirjailija ja poliitikko Heikki (Henry) Richard Pesola syntyi Kaustisella 4.4.1888.Hän kuoli New Yorkissa Yhdysvalloissa 7.9.1945. Pesola kävi Kaustisen Köyhöjoella kansakoulun ja toimi paikallisessa nuosisoseurassa. Hän oli alusta saakka aktiivinen kynämies ja toimi mm.Kokkola-lehden kirjeenvaihtajana. Hänen kirjoituksiaan sävytti isänmaallisuus ja vahva aatteellisuus. Hän esiintyi myös raittiuspuhujana. Hän oli naimisissa Kristiina Pesolan kanssa. Vuonna 1905 Pesola siirtyi vanhempien veljiensä esimerkkiä noudattaen Yhdysvaltoihin. Hän työskenteli siellä aluksi rautakaivoksissa. Hän liittyi 1906 perustettuun Suomalaiseen sosialistijärjestöön ja toimi sittemmin järjestön kiertävänä matkapuhujana ja organisaattorina sekä Toveri-lehden asiamiehenä. Pesola ryhtyikin lehtimieheksi ensin Toveri-lehteen, sitten Hancokissa ilmestyvään Työmies-lehteen.Työskenneltyään välillä autotehtaassa ja järjestötoimitsijana Detroitissa Richard Pesola…
-
Maanviljelijä Juho Viljami Pesola syntyi Kaustisella 21.1.1872. Hän kuoli Kokkolassa 19.5.1949. Viljami Pesola vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kaustisella. Monen keskipohjalaisen tavoin hän lähti 1890-luvulla suuren muuttoaallon aikana työn perään Yhdysvaltoihin, jossa hän myös avioitui. Vuonna 1891 hän matkusti Wyomingin osavaltiossa sijaitseville hiilikaivoksille, joilla työskenteli myös hänen isänsä ja veljensä. Viikon kestäneellä junamatkalla Pesola tutustui toiseen keskipohjalaiseen Oskari Tokoihin, joka kirjasi tapahtuman omiin muistelmiinsa. Vuosisadan vaihteessa pariskunta muutti takaisin Kaustiselle, jossa ensimmäinen vaimo kuoli. Seuraavana vuonna uudelleen avioiduttuaan Viljami Pesola muutti Kokkolan Linnusperälle täysin ruotsinkieliselle seudulle. Täältä he muuttivat myöhemmin Torkinmäelle. Sieltä Pesola hankki maata, jonka myi asuntotonteiksi. Tätä aluetta ryhdyttiin…