Esitelmä Kaustisen seurakunnan 150-vuotisjuhlassa Kaustisen kirkossa 30.10.2016. Tekijä: fil. tri, rovasti Raimo Aspfors KAUSTINEN – KAPPELISTA ITSENÄISEKSI SEURAKUNNAKSI Ennen seurakunnan itsenäistymistä vuonna 1866 Kaustinen oli toiminut kappeliseurakuntana lähes 100 vuotta. Kirkollisen toiminnan kannalta täällä Kaustisella merkittävä ajankohta oli syyskuun 12 päivä vuonna 1776, kun valtakuntamme silloinen päämies Kustaa III allekirjoitti kuninkaallisella sinetillä varustetun armollisen päätöksen, jossa kaustislaisten anomukseen kirkon rakentamisesta Kappelinkankaalle, kappelioikeuksista ja omasta papista vastattiin myönteisesti. Kirkonarkistossa säilytettävässä arvokkaassa asiakirjasta selviää hyvin ja seikkaperäisesti silloisten kaustislaisten anomuksen sisältö ja harras pyyntö majesteetille. Lainaan kuninkaallista lupakirjettä: ”Seurakuntajakoa on perusteltu sillä, että se saattaa sielunhoidon helpommin järjestettäväksi ja paremmalle kannalle monien…
-
-
Armas Järvelä Kaarlo Armas Ensio Järvelä (1918–2002) oli syntyisin ”Kivikankhalta”, Kaustisen Varilan kylästä. Hän oli vanhin perheen kolmesta lapsesta. Eino Järvelä (s.1920), joka oli poikien luokkatoveri, muistaa Armaan ja tämän veljen Aaron koulupoikina kerran tehneen nk. Jussin tuvan päätyyn suuren, puoli seinää peittäneen jouluaiheisen maalauksen. Heidän opettajansa Inkeri Koskimies oli vaikuttunut työstä ja kehotti poikia hakeutumaan alalle, jossa taiteilijan lahjoille on käyttöä. Toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla Armas Järvelä työskenteli Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan (KPO) mainospäällikkönä Kokkolassa. Hän toimi myös kuvataiteen parissa ja oli mm. perustamassa Kokkolan kuvataideyhdistystä. Lahden ja Kuopion kautta Järvelä siirtyi SOK:n Helsingin tehtaiden mainoshoitajaksi vuonna 1956. Tässä toimessa hän…
-
-
Kaustisen urheiluseurakokouksen Pöytäkirja tehty 1 päivä helmik 1914 1 p Kokoukseen ensinnäkin valittiin väliaikainen puheen johtaja. Rikati Huntus ehdotti Otto Känsälää joka hyväksyttiin. 2p Valittiin johtokunta, johon kuuluu henkilöt Otto Känsälä, Oiva Känsälä, Yrjö Puumala, Nestori Kainu, Emma Wirkkala, Elina Warila ja Lempi Järvilä. 3p Johtokuntaan valittiin varsinainen puheenjohtaja Otto Känsälä, Kirjuriksi Lempi Järvilä, Rahaston hoitajaksi Nestori Kainu. 4p Päätettiin koota Urheiluseuran jäsenmaksu samassa kokouksessa 25 p. 5p Koetettiin hankkia sievä nimi Urheilu seuralle. Oiva Känsälä ehdotti nimen Pohjanveikot, joka myös hyväksyttiin. Seuran puolesta Lempi Järvilä Pöytäkirja tehty Kaustisen urheiluseuran Pohjan-veikot kokouksessa Kirkon kylän nuorisoseuran talolla 29 pnä maaliskuuta…
-
Opettaja Abraham Björck syntyi verosepän poikana Kaustisella 12.1.1849. Hän opetteli jo nuorena poikana urkujen soittoa ja toimi Kaustisen kirkossa virkaatekevänä urkurina, kunnes lähti Jyväkylään seminaariin opiskelemaan kansakoulunopettajaksi 17-vuotiaana itse Suomen koululaitoksen isän Uno Cygnaeuksen johdolla. Valmistuttuaan Björck sai ensimmäisen opettajan paikkansa Perniön kunnan kirkonkylän koulusta läheltä Saloa 1872. Siellä hän toimi myös virkaatekevänä urkurina Särkisalon eli Finnbyn kirkossa. Björck muutti Paimioon ja siellä olevan Jokelan koulun opettajaksi vaimonsa kanssa 1881 ja teki tätä työtä yli 70-vuotiaaksi. Siirryttyään eläkkeelle 1926 Abraham Björck kirjoitti muistelmansa elämänsä alkuvaiheista aina niihin vuosiin, jolloin hän toimi Perniössä opettajana. Perniössä ja Paimiossa Björck muistetaan vielä tänään,…