• Vanhat aitat Nikulassa
    Kirjat, lehdet, tutkimukset

    Heikki Salo: Kaustisen historia osa 1

    29.11.2024

    Kiertokoulun opettaja Heikki Salo syntyi Kaustisella tammikuun 11. päivänä 1853. Hän eli pitkän ja vaiherikkaan elämän ja kuoli 88-vuotiaana 23. toukokuuta 1941. Salo oli erittäin kiinnostunut historiasta ja hän teki tarkkoja muistinpanoja erityisesti seurakunnan vaiheista. Vuonna 1926 Salo kirjoitti ”Kaustisen historia” -nimisen koosteen, jotka perustuivat hänen omiin muistiinpanoihinsa. Arvid Virkkala kirjoitti käsinkirjoitetut muistiinpanot koneella puhtaaksi. Tämä tarina on säilynyt ja luettavuuden parantamiseksi olen stilisoinut tekstit puuttumatta asiasisältöön. Risto Känsälä on myös tarkistanut tekstin vuonna 2024 ja tehnyt muutamia korjauksia. On huomattava, että Salon tekstistä vanhimmat ovat useimmiten perimätietoa, huhuja ja kuultua joltakin toiselta ihmiseltä. Mahdolliset virheet jäävät tutkijoiden selvitettäviksi. –…

  • Dokumentit - Henkilöt - Kirjat, lehdet, tutkimukset - Tapahtumahistoria - Uncategorized

    Herman Kerttula komennukselle Moskovaan

    3.6.2021

    Venäjän keisarin Nikolai II:n ja Suomen marsalkka Mannerheimin kohtalonyhteys lienee historian tuntijoille jotensakin tuttu. Miten keisarin kruunajaiset toukokuussa 1896 sitten koskettivat keskipohjalaista henkilöhistoriaa? Asiaan voi perehtyä lukemalla Seppo MT Vainion kirjan”Herman: tarkk´ampuja ja keisarin vartija”. Vainio on toholampilaissyntyisen Herman Kerttulan jälkeläisiä, tämän tyttären lapsenlapsi. Hän on perehtynyt seikkaperäisesti Herman Kerttulan muistiinpanoihin ajalta, jolloin tämä palveli Suomen kaartissa ja komennettiin yli kuukaudeksi Venäjälle keisarin kruunajaisten ajaksi paraatiosastoon. Herman Kerttula syntyi viidentenä lapsena Juho ja Sofia Kerttulan perheeseen Toholammilla 18. 7.1876. Enemmän kuin palveluksestaan Suomen kaartissa ja sen tarkk´ampujapataljoonassa Kerttula tuli tunnetuksi monista myöhemmistä toimistaan niin Kaustisella kuin kotikunnassaan Toholammilla. Vainion kirja…

  • Henkilöt - Kirjat, lehdet, tutkimukset - Seurakunta ja hengellinen toiminta - Tekemistä, nähtävää ja koettavaa

    Sirkka-Leena Känsäkangas Ilon ja lohdutuksen lauluja elämänmatkalle

    6.2.2020

    Sirkka-Leena Känsäkangas os. Paasila s. 1955 Perhe: puoliso Antti ja kaksi aikuista poikaa, jotka asuvat jo omillaan. Lastenlapsia on kaksi. Leena on asunut koko ikänsä kotipaikallaan Köyhäjoella ja tehnyt elämäntyönsä maatilan emäntänä. Hän on monipuolisesti lahjakas ja aktiivinen osallistuja. Musiikki ja taide ovat olleet lähellä hänen sydäntään jo lapsesta saakka. Tauluja hän on maalannut jo vuosikymmeniä ja omia laulujakin on kertynyt yli 60 kpl. Nyt on karjasta luovuttu ja eläkkeelle jäämisen myötä Leenalle jäi enemmän aikaa omiin harrastuksiin: kansalaisopiston taidepiiriin, näytelmäpiiriin, liikuntaan, vapaaehtoistyöhön. Kolmen jumpparyhmän ohjaaminen viikoittain sekä lauluryhmä Rentukat ja karaokekerho pitävät Leenan aktiivisena. Joulukuussa 2019 Leenan unelma toteutui…

  • Kertomukset ja tarinat - Kirjat, lehdet, tutkimukset

    Viimeinen körttipuku

    14.10.2018

    Viimeinen körttipuku, Ilmari Wirkkalan kirjoitus Keskipohjanmaa lehdessä Viimeinen körttipuku Tämä ei suinkaan ollut Suomen viimeinen körttipuku, vaan käytännössä viimeinen sellainen Kaustisella, joka on ollut vuosikymmeniä tunnetusti Suomen evankeelisin seurakunta. Kun seurakunnan viimeinen, herännäisyyteen kallistuva pappi, rovasti Kuno Ferdinand Strömmer v. 1913 jätti seurakunnan ja siirtyi Tyrnävälle, ei muiden kuin evankeelishenkisten pappien ole tarvinnut seurakunnan paimeneksi yrittääkään. Murros uskonnollisessa ajattelutavassa alkaa 1880-luvulla, kun Kristian Sjöblom oli apulaispappina, mutta lopullinen maanvyörymä siirtyi ensimmäisen maailmansodan aikaan, Vikströmin ollessa kirkkoherrana. Hän päästi maallikkosaarnaajan, Heikki Tikanderin saarnatuoliin, jota toisin ajattelevat seurakuntalaiset pitivät kirkon häväistyksenä, koska Heikillä ei ollut tuomiokapitulin saarnalupaa ja hän oli alkanut julkisen…