Siirtolaisen omat kertomukset matkaltaan ovat harvinaista herkkua siirtolaisuustutkimuksessa. Kanadasta 1930-luvulla palannut Jalmari Puumala kertoi kokemuksistaan heti tuoreeltaan.
Vuonna 1877 syntynyt Matti Jalmari Puumala lähti länteen ensimmäistä kertaa vuonna 1913. Kotiin jäivät vaimo ja viisi lasta, ja passia Jalmari haki 11.11.1913. Hän pääsi Alaunia-laivalla Bostoniin 27. marraskuuta 1913. Matkaseurana olivat Alfred ja Oskari Saarikettu, joista vanhempi, 28-vuotias Alfred oli ollut vuodet 1909-1913 Arizonan Bisbeessä ja suuntasi takaisin Amerikkaan. Laivalla oli muitakin kaustislaisia, sillä Wintturin kylältä Amerikkaan olivat lähteneet kolmosista Onni Artturi ja Frans Mainio. Sekä Vintturit, Saariketut että Jalmari Puumala olivat menossa Washingtonin osavaltioon. Newcastlessa Jalmaria odotti tuttava Kristian Paavola.
Vuonna 1923 Jalmarin oli jälleen lähdettävä reissuun. Ontarion Nipigon oli kohteena ja siellä odotteli Otto Huntus. Tämä Kanadan reissu vierähti pitkäksi, sillä Jalmari vietti metsätöissä yli 12 vuotta.
”Kovat olot Kanadan suomalaisilla”, kertoi Keskipohjanmaa-lehti vuonna 1936. 1930-luvun lama kohteli kaltoin siirtolaisia, jotka olivat silti halunneet jäädä Pohjois-Amerikkaan tienaamaan.
”Työttömyyttä on runsaasti. Lukuisat maanmiehemme elävät siellä valtionavun turvin.”
”Tiistaina pistäytyi toimituksessamme Kanadasta juuri paluumatkalla oleva kaustislainen Jalmari Puumala. Tiedustelimme tältä yli 12 vuotta Kanadassa olleelta keskipohjalaiselta, minkälaiset toimeentulomahdollisuudet siellä nykyisin ovat.
– Eihän siellä sellaista ole kuin sinne lähtevät tavallisesti kuvittelevat. Työttömyyttä on vielä tavattomasti ja hyvin monet suomalaisetkin saavat elää valtion avustuksen varassa, joka on kovin puutteellinen. Suomalaisia siellä muuten on runsaasti, myöskin Port Arthurissa jossa minäkin olin. Olen ollut metsätöissä ja palkat olivat viime talvena 40 dollaria kuussa. (Kanadan dollari noin 45:50) (Nykyrahassa tämä on noin 540 euroa, toim. huom; Keskipohjanmaan v. 1936 arvion mukaan summa olisi ollut puolet enemmän.) Mutta olemme kestäneet siellä kovempiakin aikoja. Minäkin jouduin olemaan pari vuotta 5 dollarin kuukausipalkalla, johon lisäksi tuli ruoka. Siihen aikaan nähtiin nälkää ja monet nääntyivätkin suorastaan siihen.
Puumala pyysi lähettämään Suomesta terveiset Kanadaan jääneille tuttavilleen, jonka pyynnön tässä nyt täytämme.”