Matti Alfred Järvelä oli perheensä toisiksi vanhin poika. Isä Antti Leanteri oli Järvelän Oosilta ja tullut Ylitaloon vävyksi, ja yhdessä vaimonsa Maija-Liisan kanssa he rakensivat Löötin tuvan Järvelään. Vanhin poika Antti jäi nuorempien sisarusten kanssa pitämään taloa pystyssä, kun Matti Alfred ja myöhemmin veli Juho Viljami lähtivät 1900-luvun alussa Amerikan siirtolaisiksi.
Matti Alfred lähti ensin Bostoniin vuonna 1907, Saxonia-laivalla. Sieltä hän löysi tiensä Fitchburgiin, monelle kaustislaiselle siirtolaiselle tuttuun paikkaan. Fitchburgissa hän ei kuitenkaan viihtynyt pitkään, vaan jatkoi länteen kohti Michiganin työmaita. Sellaisen Matti Alfred löysi Alabasterin kipsikaivokselta, jonka tuotetta nimitettiin myös alabasteriksi.
Vuonna 1912 Matti Alfred meni naimisiin suomensukuisen Lydia Maria Mattsonin kanssa. Hän laittoi kotiin, Järvelään yhteiskuvan ja kehotti näyttämään miniän kuvaa äidille. ”Mitäs siitä tykkäätte.” Matille ja Lydialle syntyi vuonna 1914 tytär, Lillian.
Lydia menehtyi valitettavasti keuhkotautiin vuonna 1919. Tuolloin jylläsi espanjantauti, ja se vaati monta uhria. Vuoden 1920 väestönlaskennassa Matti asui kaverinsa, Oosilta kotoisin olleen Oscar Järvelän kanssa, kasvattaen tytärtään yksin. Oskarin kanssa Matti poseerasi komeasti juhlapuvussa ja kotiin Emma-sisarelle laittamassaan kuvassa hän pyytää kirjoittamaan siitä, miten Kaustisella nuorten menot sujuvat. Varmuuden vuoksi Matti laittaa dollarin vaivanpalkkaa siskolleen.
1920-luku osoittautuu kuitenkin mukavaksi ajanjaksoksi. Matti löytää uuden vaimon Selma Astalasta ja Selman Albert Arvid-pojan lisäksi he saavat yhteisiä lapsia kaikkiaan kaksi, ensin Walterin (1922) ja sitten Irenen (1925). Vuoteen 1930 mennessä Järvelät ovat muuttaneet Michiganista Detroitiin, mutta sitä ennen Matti kirjoittaa kotiin ja mainitsee myös ison kirkon siirron Jenningsistä, puutavarakaupungista jonka talot kuskattiin pois isolla trailerilla kaupungin tyhjetessä 20-luvun alussa.
Detroitissa Matti työskentelee autotehtailla. Lienee kuitenkin niin, että kaivoksilla tehdyt työt ovat verottaneet hänen terveyttään, ja Matti menehtyy Detroitissa vuonna 1941. Selma menee uusiin naimisiin Raymond Honeckerin kanssa. Tuossa vaiheessa Lillian on jo vihitty Egon Williamsin kanssa, ja Irene-tytär puolestaan menee 1940-luvun lopulla naimisiin Robert Krafftin kanssa. Sotaväessä palvellut Walter-poika paiskii töitä Detroitissa ja menehtyy naimattomana vuonna 1987.
