Salonkyläläinen Helga Maria Salo, Löfbackan sukua Prelliltä, oli varhaisempia Kanadaan asettuneita Kaustisen-siirtolaisia. Vuosisadan vaihteessa muuttoaalto suuntautui useimmiten Yhdysvaltoihin, mutta elokuussa 1899 passin hakenut Helga Maria päätyi Duluthin ja Wyomingin kautta Kanadaan. White Star Linen matkustajaluettelossa Helga mainitsee kontaktinaan Duluthissa asuneen Hilma Salon, ja matkaseuranaan hänellä oli toinen salonkyläläinen, Sandra Rauma.
Helga Maria Salo meni Abram Huhtalan kanssa naimisiin Wyomingin Diamondvillessä 4. huhtikuuta 1901. Lake Superiorin rannalta kertyy helposti matkaa tuhat mailia länteen, ja aikanaan pariskunta siirtyi rajan yli Albertaan, Red Deeriin, Calgaryn pohjoispuolelle. Abram Huhtala oli siikajokinen siirtolainen ja ”Meri Saloa”, kuten hänet vihkipapereissa on kirjoitettu, kymmenkunta vuotta vanhempi.
Perheen ensimmäinen lapsi Frans William Huhtala syntyi 9. tammikuuta 1902, Wyomingissä. Vuonna 1906 Kanadassa tehdyssä väestönlaskennassa perhe asui Edmontonin alueella, Strathconan piirikunnassa. Siellä syntyivät myös sisarukset Olga ja Edward; nuoremmat Aili ja Arthur puolestaan jo Red Deerissä. Abram Huhtala menehtyi vuonna 1927 ja Helga Maria meni uudelleen naimisiin Kalle ”Charles” Raunion kanssa.
Frans William, eli Bill Huhtala meni vuonna 1925 naimisiin Lillian Ahon kanssa. Lillian oli syntyjään Eckvillestä, ja pariskunta ryhtyi aluksi viljelemään maata. 1920-luvun käännyttyä 1930-luvun lamaan Bill ja Lillian päättivät viedä perheensä Neuvosto-Karjalaan, kertoo muisteluissaan tytär Alissa. Alissan lisäksi perheessä oli tyttäret Emily ja Violet.
Billin perhe lähti Gripsholm-laivalla Leningradiin. He menivät ensin Petroskoihin ja sieltä metsätyömaille Matroosaan, vähän Petroskoista länteen. Olot olivat odotettuja karummat, Bill teki ensin metsätöitä ja Stalinin vainojen alettua hän pelastui aluksi vain niiden takia, sillä kun miehiä haettiin heidän kylästään, Bill oli metsässä puuhommissa. Talvisota ajoi Huhtalan perheen Arkangelin alueelle, josta he ensin Billiä lukuunottamatta palasivat Karjalaan. Bill lähetettiin vuonna 1942 Tseljabinskin hiilikaivoksille, jossa hän pian menehtyi. Alissa pääsi 1960- ja 1970-luvuilla vierailemaan Suomeen ja muutti Venäjältä pysyvästi vuonna 1994. Sisar Emily oli menehtynyt jo 1986, mutta Violet (k.2003) vietti loppuelämänsä Kanadassa.
Helga Maria Raunio menehtyi vuonna 1974 Red Deerissä. Kuolinilmoituksessa hänet mainitaan 93-vuotiaaksi, mutta ikää oli kuitenkin jo 96 vuotta. Hänen miniänsä Lillian Aho (1908-1984) pääsi vuonna 1969 vierailemaan Kanadaan puoleksi vuodeksi, joten perhe kuitenkin jollakin tavalla yhdistyi aivan Helgan elämän loppuvaiheissa.
Alissan tarina Tuula Koskimies-Hautaniemen kirjasta Siirtolaismuistot talteen